Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Kuzmina, Ekaterina"

Sort by: Order: Results:

  • Kuzmina, Ekaterina (2016)
    Tutkielmassa tarkastellaan sitä, millaisia henkilötarkoitteisia ilmauksia suomentajat käyttävät kääntäessään yksikön 3. persoonan henkilöviittauksia venäjästä suomeen. Aineistona on käytetty Boris Akuninin romaanin Turetski gambit suomennosta. Tutkimuksessa käsitellään 3. persoonan pronominien ja leksikaalisten ilmaisujen käyttöä. Tutkimusongelma on: millaisia vastineita suomentaja valitsee, kun venäjän kielen tekstissä pronomini-ilmauksista ilmenee romaanin kahden päähenkilön sukupuoli? Keskeiset kysymykset ovat: millaisia vastineita suomentaja käyttää venäjän persoonapronomineja kääntäessään ja mitä vastineita suomentaja käyttää kun alkuperäisteksissä tekijän sukupuolen ilmaisee vain verbimuoto? Työn lähtökohtana on, että venäjän kielen pronominijärjestelmä eroaa suomen kielen pronominijärjestelmästä. Tutkielmassa analysoidaan molempien kielten pronomineja kääntämisen kannalta, varsinkin yksikön kolmatta persoonaa ja viittauskeinoja. Tarkastelun kohteina ovat romaanin nais- ja miespäähenkilöt Varvara Suvorova ja Erast Fandorin. Tutkielmassa käsitellään noin 400 henkilöviittausta. Tutkimuksen teoriaosa esittelee tarkemmin kolmanteen persoonaan viittaamisen keinoja ensin venäjässä ja sitten suomessa. Analyysiluvuissa vertaillaan toisiinsa alkuperäisiä 3. persoonan viittauksia ja niiden suomenkielisiä käännösvastineita. Analyysiluvuista ilmenee, että teoksen Turkkilanen gambiitti suomennoksessa käytetään hän-, tämä- ja se-pronomineja, kun viitataan romaanin henkilöihin. Tutkimuksessa tarkastellaan myös sitä, milloin suomentaja käyttää persoonapronomineja, milloin leksikaalisia viittauksia ja mikä vaikuttaa suomentajan valintaan. Tutkimuksen mukaan molempiin päähenkilöihin viittaavat käytetyimmät suomennosvastineet ovat pronomineja, joista käytetyin on persoonapronomini hän. Demonstratiivipronominia tämä suomennoksessa on käytetty aika harvoin. Suomentaja käyttää myös leksikaalisia mainintoja, kun ei ole mahdollisuutta käyttää persoonapronomineja. Tutkielma pyrkii herättämään kysymyksiä ja lisäämään ymmärrystä kaunokirjallisuuden käännöksen merkityksestä, varsinkin erilaisten kielten pronominijärjestelmästä. Tutkielman päätelmät voivat auttaa tulevia suomentajia käännöksessä.