Browsing by Author "Lahti-Nuuttila, Alexandra"

Tutkielma on jatkoa vuonna 2016 aloitettuun tutkimukseen Suomessa asuvien liettualaisten lasten kielistä ja niiden käytöstä. Vuoden 2016 tutkimukseen osallistui 20 liettualaistaustaista lasta ja nuorta pääkaupunkiseudulta. Tutkimukseen osallistuneet vastasivat kyselylomakkeeseen, jossa kysytään heidän kielitaidostaan ja kielten käytöstä eri tilanteissa, sekä kenen kanssa ja missä tilanteessa he käyttävät useimmiten mitäkin kieltä. Tutkimuksen päämääränä oli selvittää, miten kyselyyn vastanneiden kielten taito ja käyttö on muuttunut viimeisten viiden vuoden aikana. Kyseessä on pitkittäistutkimus. Vuoden 2021 tutkimukseen osallistui kymmenen liettualaistaustaista nuorta, jotka täyttivät saman kyselylomakkeen, jonka olivat täyttäneet vuonna 2016. Vastaajat täyttivät kyselylomakkeet Google Formsin kautta. Lomakkeessa kysytään kielitaidosta, mitä kieltä käytetään useimmiten eri perheenjäsenten ja parhaiden ystävien kanssa, näkemyksiä osaamistaan kielistä ja kuinka usein käyttävät osaamiansa kieliään vapaa-ajalla ja muissa tilanteissa. Aineistoa on käsitelty kvantitatiivisen tutkimuksen metodein. Vuoden 2016 tuloksissa oli selvää, että liettuan kieli näkyi vahvemmin lähes jokaisessa osa-alueessa ja ilmeni aineistossa useammin kuin mikään muu kieli, erityisesti perheessä. Lähes kaikki vastaajat myös ilmoittivat olevansa identiteetiltään liettualaisia. Vain kaksi vastasi olevansa suomalaisia ja kaksi molempia suomalaisia ja liettualaisia. Vaikka vastaajat käyttävät selvästi enemmän liettuan kieltä, yli puolet oli vastannut puhuvansa parhaiten suomen kieltä ja mieluiten englantia. Vuoden 2021 tutkimuksessa toisaalta oli päinvastoin. Suomen kieli ilmeni keskimääräisesti useammin kuin mikään muu kieli, useammin kuin jopa liettuan kieli. Suomen ja englannin kielen käyttö on huomattavasti lisääntynyt, kun taas liettuan käyttö vähentynyt. Jopa kahdeksan vastaajista oli ilmoittanut olevansa molempia suomalaisia ja liettualaisia, mikä on huomattava muutos vuoden 2016 tutkimuksesta. Myös lähes kaikki vastasivat puhuvansa parhaiten suomen kieltä, yksi englantia. Suurin osa vastaajista myös käyttää mieluiten suomea kuin muita kieliä. Vapaa-ajalla ja muissa tilanteissa liettuan kielen käyttö on huomattavasti laskenut, kun taas suomea käytetään selvästi enemmän. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että maan kielestä on tullut vahvempi ja käytetympi kuin vanhemmilta peritystä kielestä. Mutta vaikka suomalainen identiteetti näyttää vahvistuneen huomattavasti ja molemmat suomen ja englannin kielten käyttö lisääntyneen, liettualainen identiteetti siitä huolimatta on pysynyt ja kotona vieläkin puhutaan liettuaa, vaikka sitä ei käytetäkään enää useimmiten, eikä ole vastaajien parhaiten tai mieluiten puhuttu kieli.