Browsing by Author "Lahtinen, Reetta"

Tutkielmassa vertaillaan suomen- ja ranskankielisiä puhuttelustrategioita teknologiavälitteisessä kommunikaatiossa internetin keskustelupalstoilla, sillä puhuttelua ei ole juurikaan tutkittu kyseisessä kontekstissa. Tavoitteena on myös vertailla kohteliaisuuteen sidoksissa olevan puhuttelun roolia poleemisen keskustelun kärjistymissä eli kohdissa, joissa keskustelu kulminoituu keskustelijoiden välillä ja johtaa jonkinlaiseen hyökkäykseen. Tutkielman tarkoituksena on tarjota ajantasaista tietoa suomen- ja ranskankielisestä puhuttelusta käännöstieteen tarkoituksiin. Vaikka internetkeskustelun kääntäminen ei ole käännösalalla keskeisintä, tarjoaa tutkielma kääntäjien kompetenssien kehittämiseen tärkeää tietoa suomen- ja ranskankielisistä nykypäivän puhuttelustrategioista. Tutkielman aineisto koostuu kahdesta suomenkielisestä ja kahdesta ranskankielisestä maahanmuuttoaiheisesta keskusteluketjusta. Käytetty tutkimusmenetelmä perustuu teknologiavälitteisen kommunikaation diskurssianalyysiin. Analysointiin käytetään tutkijan omaa koodistoa, mikä mahdollistaa aineiston kvantitatiivisen tarkastelun kvalitatiivisen arvioinnin ohella. Viestit jaotellaan verbaalisen väkivallan ja poleemisen keskustelun tutkimusten avulla kärjistymiin ja ns. neutraaleihin viesteihin, jotka eivät sisällä toiseen kirjoittajaan kohdistuvia hyökkäyksiä. Muilta osin tutkielman teoriatausta koostuu suomen ja ranskan puhuttelua tarkastelevista tutkimuksista, joiden avulla muodostetaan näkemys kielten puhuttelustrategioista ja niiden eroista. Tutkielmassa hyödynnetään myös käännöstieteen ja teknologiavälitteisen kommunikaation teoriaa. Tutkielman aineisto osoittaa, että kummassakin kielessä pääpuhuttelustrategia on sinuttelu. Ranskankielisessä aineistossa neutraalit puhuttelusanat ovat yleisempiä, niiden funktiona on vahvistaa kirjoittajien välisiä ihmissuhteita. Suomenkielisessä aineistossa niiden funktio liittyy vain keskustelumekaniikkaan ja vastaanottajan selventämiseen. Tutkielmassa osoitetaan, että suomenkieliset kirjoittajat välttävät suoraa puhuttelua useammin kuin ranskankieliset. Aineistolla osoitetaan puhuttelulla olevan strateginen rooli kummankin kielen poleemisen keskustelun kärjistymissä. Suoran puhuttelun määrän osoitetaan olevan kärjistymissä huomattavasti suurempi sekä suomen- että ranskankielisessä aineistossa kuin neutraalissa kontekstissa: kirjoittajat tuntuvat korostavan loukkaavien puheidensa suoruutta puhuttelulla. Loukkaavilla puhuttelusanoilla todetaan merkittävä rooli suomenkielisissä kärjistymissä, ranskankielisissä kärjistymissä puhuttelusanat ovat sen sijaan neutraaleja, ja niiden rooli liittyy yksinomaan viestin korostamiseen. Ranskassa käytetään yksilön teitittelyä osoittamaan etäisyyttä ja halveksuntaa, mikä ei ole puhuttelustrategia suomenkielisessä aineistossa. Suomessa sen sijaan ilmenee ranskaa enemmän vahvasti loukkaavimpiin hyökkäyksiin sidoksissa olevaa kolmannen persoonan puhuttelua. Tutkielmassa todetaan sen olevan strateginen keino yhtäältä ottaa etäisyyttä ja toisaalta vahvistaa loukkauksen sävyä. Kummassakin kielessä puhuttelustrategian muutoksien osoitetaan ilmentävän etäisyyttä tai halveksuntaa. Aineiston perusteella todetaan, että tutkijan itse nimeämä ilmiö teknologinen puhuttelu eli se, osoitetaanko viesti teknologisin keinoin vastaanottajalle, voi vähentää verbaalisen puhuttelun tarvetta. Tutkielman yksi tärkeimmistä havainnoista on se, että teknologiavälitteisessä kommunikaatiossa myös perinteisesti teitittelevinä pidetyt ranskankieliset puhujat sinuttelevat. Tässä erityisessä kontekstissa suomen- ja ranskankieliset puhuttelustrategiat ovat siis lähentyneet. Kääntäjien voisi täten olla tarpeen virittää kuvaansa teitittelyyn ja sinutteluun profiloituvasta ranska-suomi kieliparista. Lisäksi aineiston perusteella kärjistyneen keskustelun kotouttavassa kääntämisessä voitaisiin hyödyntää näkemystä siitä, että ranskan yksilön teitittelyllä on samankaltainen strateginen rooli kuin suomen kolmannen persoonan puhuttelulla.