Browsing by Author "Laine, Janna"

Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten Pietarin suomalaisen koulun kaksikieliset oppilaat hallitsevat venäjän ja suomen kieltä. Tutkimuksen kohteena ovat kaksikieliset oppilaat, joiden äidinkielinä ovat suomi ja venäjä, jotka asuvat Pietarissa ja käyvät Pietarin suomalaista koulua luokilla 1–9. Tutkielma on luonteeltaan kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen. Tutkielma on toteutettu empiirisin menetelmin käyttämällä kyselykaavakkeita ja testaamalla oppilaiden kielitaitoa koetilanteessa annettujen tehtävien ja kysymysten avulla. Tutkimusaineisto on kerätty kahden päivän aikana Pietarin suomalaisessa koulussa. Ennen varsinaista tutkimusaineiston keräämistä kaksikielisten oppilaiden vanhemmat täyttivät taustatietolomakkeen internetissä. Ensimmäisenä päivänä myös oppilaat täyttivät taustatietolomakkeen. Taustatietolomakkeiden tarkoitus on antaa kattava kuva oppilaan taustoista sekä siitä, milloin oppilaat ovat alkaneet käyttää äidinkieliään. Tutkielmassa vertaillaan lapsen ja hänen vanhempiensa vastauksia, jotka koskevat esimerkiksi sitä, miten lapsi ja vanhemmat näkevät ja tulkitsevat lapsen äidinkielen. Taustatietolomakkeen täyttämisen jälkeen oppilaat katsoivat katkelman Pingu-animaatiosarjasta, kirjoittivat näkemästään lyhyen kertomuksen venäjän kielellä ja vastasivat konkreettisiin kysymyksiin koskien animaatiota. Seuraavana päivänä oppilaille näytettiin eri katkelma Pingusta, minkä jälkeen he kirjoittivat sen pohjalta kertomuksen ja vastasivat kysymyksiin suomen kielellä. Oppilailta saadut kirjalliset tuotokset on analysoitu kahdella eri tavalla: sanaston rikkautta on tutkittu sanastoanalyysin avulla ja kirjoitelmien poikkeamia kirjakielen normeista virheanalyysin avulla. Sanastoanalyysin merkittävimpänä tuloksena voi pitää sitä, että oppilaiden tekstien pituus ja sanastollinen rikkaus on lähes yhtä suuri venäjän ja suomen kielessä. Luokkien 1–4 oppilaiden kirjoitelmat ovat suhteellisen lyhyitä verrattuna 5. ja 6. luokan oppilaiden selvästi pitempiin kirjoitelmiin. Yläluokkien oppilaat kirjoittivat lyhyempiä tekstejä kuin 5.–6. luokkien oppilaat, mutta sanaston rikkaus TTT-asteikolla mitattuna on lähes yhtä laaja. Virheanalyysissä korostuu venäjän kielen interferenssi suomenkielisissä kertomuksissa. Myös rektioon liittyvät puutteet oli yksi esille nousseista virhetyypeistä. Suomenkielisissä kertomuksissa näkyy laajalti myös puhekielisiä ilmauksia. Venäjänkielisissä kertomuksissa rektio on niin ikään yksi keskeisimmistä virhetyypeistä, mutta suurin virheryhmä on painottomien vokaalien oikeinkirjoitus. Suomenkielisistä kertomuksista poiketen venäjänkielisissä kertomuksissa ei ole havaittavissa paljoakaan puhekielisiä ilmauksia. Analyysiosion lopuksi on koottu yhteenveto sanasto- ja virheanalyysistä, jonka tehtävänä on selvittää, miten kirjoitelmien pituus ja niissä esiintyvät virheet korreloivat keskenään. Voidaan todeta, että virheiden suhteellinen määrä on oppilailla jokseenkin sama. Toisin sanoen vaikka osa oppilaista on kirjoittanut pidempiä kirjoitelmia, ei virheiden määrä suhteutettuna tekstin pituuteen juurikaan kasva. Tutkimuksen tulokset siis osoittavat, että Pietarin suomalaisen koulun kaksikielisten oppilaiden venäjän ja suomen kielen hallinnassa ei ole suurtakaan eroa virheiden määrässä tai sanaston rikkaudessa vaan oppilaat hallitsevat ikäänsä nähden hyvin sekä suomen että venäjän kielen.