Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Laitinen, Emma"

Sort by: Order: Results:

  • Retoriset keinot ja kirjoittajaroolit virolaisen Postimees-lehden ja suomalaisen Helsingin Sanomien verkkosivujen mielipidekeskusteluissa 
    Laitinen, Emma (2009)
    Työssä tutkitaan erilaisin tekstintutkimuksen keinoin suomalaisen Helsingin Sanomat -lehden ja virolaisen Postimees-lehden internet-julkaisuissa ilmestyneisiin uutisiin liittyviä mielipidekirjoituksia. Työn tavoitteena on tarkastella eroja suomalaisten ja virolaisten kirjoittajien retoriikassa, argumentaatiossa ja roolivalinnoissa. Työn aineisto koostuu Helsingin Sanomien ja Postimees´in internet-sivuilla tammikuussa 2008 ilmestyneiden uutisten saamista mielipiteistä eli kommenteista. Molemmista lehdistä on valittu mukaan kymmenen uutista, jotka kaikki ovat saaneet keskimäärin 30 kommenttia. Uutiset ovat molemmissa maissa kotimaan uutisia ja ne on valittu satunnaisesti, joskin muutamien uutisten aiheet ovat lehdissä samankaltaisia. Työn neljännessä luvussa aineistoa analysoidaan rekisterien, tekstityyppien ja retoriikan näkökulmista. Rekistereistä puhuttaessa tarkoitetaan erilaisia tapoja kirjoittaa erilaisissa tilanteissa. Internetistä löytyvät mielipidekirjoitukset vaihtelevat virallisen kirjakielen ja arkisen puhekielen, jopa slangin, käytön välillä. Mielipidekirjoitukset kuuluvat argumentoivaan tekstityyppiin. Niiden tehtävä ei ole kertoa asioista neutraalisti, vaan kirjoittaja ilmaisee tekstissään omia arvojaan, mielipiteitään ja käsityksiään. Viidennessä luvussa aineistoa tutkitaan retorisen diskurssianalyysin keinoin, eli analysoidaan millaisia retorisia keinoja kirjoittajat käyttävät argumentaationsa vahvistamiseen. Retorisia keinoja esitellään työssä Arja Jokisen esittämän jaotuksen mukaisesti. Argumentaatiota voidaan jaotella myös sen mukaan, onko kyseessä hyökkäävä, puolustava, fakta- tai tunnepohjainen retoriikka. Kuudennessa luvussa analysoidaan mielipidekirjoitusten kohteita eli adressaatteja sekä kirjoittajien itselleen ottamia rooleja. Kirjoittajat voivat osoittaa roolivalintaansa useiden retoristen keinojen avulla. Rooleista yleisimmät ovat opettaja, asiantuntija ja kriitikko, marginaalisempia puolestaan kysyjä ja kannattaja/tukija. Aineiston analysointi on nostanut esille useita eroja suomalaisten ja virolaisten mielipidekirjoitusten välillä. Suomalaiset kirjoitukset kirjoitetaan usein yleis- tai kirjakielellä ja neutraalilla sävyllä. Virolaisissa mielipidekirjoituksissa on enemmän puhekielisyyttä ja kirjoitusvirheitä. Kirjoitusten sävy on jyrkempi ja arvoja tai arvioita välittävät sanat usein hyvin affektisia. Suomalaisissa mielipidekirjoituksissa kirjoittajat käyttävät argumentaationsa vahvistamiseen paljon oman asiantuntijuutensa korostamista tai vahvistamista konsensuksella, oma pätevyys myös perustellaan koulutuksen tai ammatin avulla. Suomalaisissa kirjoituksissa mielipiteet ovat myös pääasiassa faktoihin ja puolustavaan retoriikkaan perustuvia. Virolaisissa mielipiteissä kirjoittajat esittävät väitteensä tosiasioina ilman erityisiä perusteita. Argumentaatio rakentuu pääasiallisesti hyökkäävän ja tunnepohjaisen retoriikan päälle. Myös roolivalintojen välillä on eroja: suomalaismielipiteet esitetään useimmiten opettajan tai asiantuntijan roolista, virolaisissa mielipiteissä kirjoittaja on yleensä kriitikko tai asiantuntija.
  • Strength vs. Empathy : Moral Politics in U.S. Presidential Elections 1996-2016 
    Laitinen, Emma (2017)
    Tutkielma tarkastelee demokraatti- ja republikaaniehdokkaiden käyttämää kieltä kuusissa Yhdysvaltain presidentinvaaleissa vuosina 1996-2016 ja pyrkii arvioimaan tukeeko ehdokkaiden puheissa käyttämä kieli ja niissä esitetyt ajatukset Lakoffin moraalipolitiikkateorian ydinoletuksia. Tutkielman teoreettisena lähtökohtana on Lakoffin käsitteelliseen metaforaan perustuva moraalipolitiikkateoria, jonka mukaan konservatiivisessa ja liberaalissa maailmankatsomuksessa on perustavanlaatuisia eroja, joita voidaan selittää perustuen erilaisiin perhekäsityksiin pohjautuviin moraalimalleihin ideologioiden pohjana. Eriävät moraalimallit perustuvat kahteen perhemalliin: konservatiivinen ankaran isän perhemalli (Strict Father (SF) model) ja liberaali hoivavanhemman perhemalli (Nurturant Parent (NP) model). Tutkielmalla on kaksi keskeistä tavoitetta. Ensimmäinen tavoite on kehittää menetelmä tunnistamaan sellaisia ilmaisuja, joita käytetään perhemalleihin perustuvien ajatusten kommunikoimiseen. Menetelmä kehitetään perustuen aikaisemmissa tutkimuksissa käytettyihin menetelmiin ja sen tavoitteena on vastata aikaisemmissa menetelmissä havaittuihin puutteisiin. Tutkielman toinen tavoite on tarkastella käyttävätkö republikaani- ja demokraattiehdokkaat malleihin liittyviä ilmaisuja moraalipolitiikkateorian ydinolettamusten mukaisesti. Tutkielman aineistona käytetään demokraatti- ja republikaaniehdokkaiden puoluekokouksissa pitämiä puheita, joissa he ottivat vastaan puolueen presidenttiehdokkuuden, sekä vaalikausien aikana järjestettyjä televisioituja väittelyitä ehdokkaiden välillä kuusista presidentinvaaleista välillä 1996-2016. Aineiston seulomiseen käytetään semanttisia luokitteluja, joiden perusteella aineistosta nostetaan perhemalleihin liittyviä ilmaisuja. Ilmaisut luokitellaan sen mukaan ilmaisevatko ne perhemalleihin liittyviä teemoja sekä perustuen aiheeseen, jota niissä käsitellään. Tutkielmaa varten kehitetty menetelmä onnistuu suhteellisen hyvin tunnistamaan perhemalleihin yhteensopivien ajatusten viestimiseen käytettyjä ilmaisuja. Tutkielman tulokset osoittavat, että on olemassa kielellisiä ilmaisuja, jotka toimivat vahvoina perhemalleihin liittyvien ajatusten indikaattoreina. Tutkielman tulokset osoittavat, että tapa, jolla republikaani- ja demokraattiehdokkaat käyttävät malleihin liittyviä ilmaisuja vastaa moraalipolitiikkateorian ydinolettamuksia, minkä perusteella voidaan sanoa ehdokkaiden käyttämän kielen tukevan Lakoffin moraalipolitiikkateoriaa. Tulokset ovat pääpiirteissään linjassa aikaisempien vastaavien tutkimusten kanssa.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO