Browsing by Author "Laitinen, Kaisa"

Tutkin pro gradu -työssäni suomi toisena kielenä -oppijoiden tekstien koheesiota. Analysoin eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoille A1, A2 ja B1 asetettujen kirjoittajien tekstejä sekä kvantitatiivisin että kvalitatiivisin menetelmin. Käytän tutkielmani pääasiallisena teoreettisena viitekehyksenä Hallidayn ja Hasanin teoksessaan Cohesion in English (1976) hahmottelemaa koheesiokeinojen jakoa kieliopillisiin ja leksikaalisiin koheesiokeinoihin. Keskeisin tutkimuskysymykseni on, miten milläkin taitotasolla oleva kirjoittaja luo tekstiinsä koheesiota. Lisäksi etsin vastauksia siihen, onko S2-oppijoiden luoma koheesio jotenkin erilaista eri tehtävänantoihin kirjoitetuissa teksteissä. Lähestyn eri tehtävänantoihin kirjoitettuja tekstejä tekstityypin käsitteen avulla, ja luokittelen tekstit narratiivisiin ja argumentoiviin teksteihin Werlichin (1976) tekstityyppiluokitusta mukaillen. Aineistoni koostuu Testipisteessä vuosina 2012–2015 teetetyistä kirjoitustaidon testisuorituksista. Testipiste on aikuisten maahanmuuttajien kielitaidon arviointikeskus, jossa teetettyjen alkutestien perusteella maahanmuuttaja ohjataan hänelle sopivaan kotoutumiskoulutukseen. Valitsin tutkielmani aineistoksi satunnaisotannalla yhteensä kuusikymmentä S2-oppijan vastaustekstiä siten, että taitotasoilta A1.3, A2.2 ja B1 on valittu kultakin kaksikymmentä eri kirjoittajan laatimaa vastaustekstiä – kymmenen narratiivista tekstiä ja kymmenen sähköpostiviestiä. Analysoin jokaista taitotasoa erikseen ja teen päätelmiä siitä, miten koheesiokeinojen käyttö muuttuu taitotasolta toiselle siirryttäessä. Tutkimustulosteni perusteella näyttää siltä, että aloitteleva kielenkäyttäjä luo tekstiinsä koheesiota pääosin leksikaalisilla elementeillä: A1-tason teksteissä jopa yli 90 % kirjoittajien käyttämistä koheesiokeinoista on leksikaalisia. Kieliopillisten koheesiokeinojen osuus kasvaa kielitaidon kehittyessä, ja B1-tasolla kieliopillisia kaikista koheesiokeinoista on jo noin 30 %. Kielitaidon kehittyessä diversiteetti kasvaa niin kieliopillisissa kuin leksikaalisissa koheesiokeinoissa, vaikka yksilölliset erot ovat huomattavia kaikilla taitotasoilla. Taitotason lisäksi tekstityypillä näyttää olevan jonkin verran vaikutusta siihen, millaisia koheesiokeinoja tekstissä käytetään. Havaintojeni mukaan argumentoivissa teksteissä käytetään enemmän kieliopillista koheesiota kuin narratiivisissa teksteissä. Lisäksi sekä kieliopillinen että leksikaalinen koheesio on argumentoivissa teksteissä monipuolisempaa kuin narratiivisissa teksteissä.