Browsing by Author "Laitinen, Saara"

Englantia käytetään yhä enenevässä määrin lingua francana ympäri maailmaa. Suurin osa näistä puhujista puhuu äidinkielenään muuta kieltä kuin englantia, mikä johtaa maailmanlaajuisesti ennennäkemättömiin kielellisiin tilanteisiin, joita vauhdittaa muun muassa kansainvälisten yhteisöjen kasvu ympäri maailmaa. Euroopassa englantia toisena kielenä puhuvien määrä on erityisesti nousussa alueilla, joissa sitä ei puhuta virallisena kielenä, kuten Pohjoismaissa ja Alankomaissa. Tässä tutkielmassa tarkastellaan englantia toisena kielenä puhuvien kieli-identiteetin rakentumista Suomessa. Tarkoituksena on tutkia, miten osallistujat rakentavat kielellistä identiteettiään kertomuksina ja miten he näkevät roolinsa ja oikeutensa englannin puhujina. Tutkielman teoreettinen viitekehys koostuu kolmesta tutkimusalasta: englanti lingua francana (ELF), kaksikielisyys ja identiteetti. Identiteettiä tarkastellaan poststrukturaalisen perinteen mukaisesti dynaamisena ja moninaisena konstruktiona, joka on ristiriitainen ja ajassa ja paikassa muuttuva. Identiteetille on olennaista subjektiivisuus: yksilö voi samaan aikaan sekä vaikuttaa omaan identiteettiinsä että olla ulkoisen vaikutuksen alainen. Tässä tutkielmassa tätä ulkoista vaikutusta tarkastellaan erityisesti määritelmien, kuten äidinkieli ja natiivipuhuja, sekä yksikielisen natiivipuhujan ihanteen näkökulmasta. Tutkielman aineisto koostuu strukturoiduista taustatietolomakkeista ja puolistrukturoiduista kerronnallisista henkilöhaastatteluista. Osallistujina on kuusi Suomen kansalaista, jotka ovat käyttäneet nuoresta asti englantia lingua francana ja kokevat sen vahvaksi kielekseen. Nämä osallistujat ovat elämänsä aikana kuuluneet kansainvälisiin yhteisöihin asuessaan eri puolilla maailmaa. Henkilöhaastattelut on tehty kerronnallisen teemahaastattelun muodossa, ja niitä analysoidaan diskurssianalyysin keinoin. Analyysin tukena käytetään positioteoriaa, jonka mukaan identiteetti rakentuu diskursseissa positioiden avulla. Nämä positiot voivat olla refleksiivisiä (itse määriteltyjä) tai interaktiivisia (toisten määrittelemiä), ja ne muokkaavat yksilön minä-kuvaa erilaisissa diskursiivisissa tilanteissa. Tutkimuksen tulokset tukevat väitettä kieli-identiteetin dynaamisuudesta ja muuttuvuudesta. Osallistujat näyttävät rakentavan kielellistä identiteettiään kontekstisidonnaisesti nojaten erilaisiin kielellisiin tekijöihin, kuten syntyperä, kompetenssi, funktio ja asenteet. Diskurssianalyysin ja positioteorian avulla analysoidut kertomukset osoittavat, että hallitseva yksikielisen natiivipuhujan ideaali vaikuttaa jossain määrin osallistujien kieli-identiteettiin. Lisäksi tuloksista havaitaan, että ulkoinen ja sisäinen (itse-) identifiointi ovat paikoittain ristiriidassa keskenään. Tämän vuoksi väitän, että kielelliset konstruktiot, kuten äidinkieli ja natiivipuhuja, eivät tue osallistujien kaksikielistä ja dynaamista kieli-identiteettiä.