Browsing by Author "Lampinen, Anna"

Masennus on yleinen ja kansanterveydellisesti merkittävä sairaus, josta aiheutuu merkittävää haittaa ja kärsimystä yksilölle. Masennusta esiintyy vuosittain n. 8 % suomalaisväestöstä. Kognitiivisilla toiminnoilla tarkoitetaan aivojen tiedonkäsittelyprosesseja, jotka mahdollistavat sujuvan toiminnan jokapäiväisessä elämässä suunnittelusta laskutoimituksiin ja muistisuoriutumiseen. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, millainen masennuspotilaiden kognitiivinen suoriutuminen on ja eroaako se terveiden kontrollihenkilöiden kognitiivisesta suoriutumisesta. Lisäksi tarkasteltiin, onko jokin tietty masennukseen liittyvä oire, kuten ruminaatio tai anhedonia, yhteydessä kognitiiviseen suoriutumiseen. Tutkimus koostui 38 masennuspotilaasta ja 31 perusterveestä kontrollihenkilöstä, joille tehtiin neuropsykologinen tutkimus. Toiminnanohjauksen eri komponentteja tutkittiin Trail Making -testillä (TMT-A ja -B), Reyn kuviotestillä ja Lontoon torni -testillä. Työmuistia arvioitiin Numerosarjat ja Kirjain-numerosarjat -tehtävillä ja prosessointinopeutta Merkkikokeella (WAIS-III). Masennuspotilaiden masennusoireilua kartoitettiin BDI-21 - ja PHQ-9 -kyselyillä, ruminaatiotaipumusta RSQ-kyselyllä ja anhedoniaa SHAPS-kyselyllä. Lisäksi masennuspotilaiden maniaoireilua, epävakaan persoonallisuushäiriön piireitä ja ahdistuneisuusoireilua seulottiin MDQ-, BPD- ja OASIS-kyselyillä. Masennuspotilaiden kognitiivinen suoriutuminen oli työmuistin osalta heikompaa verrattuna kontrollihenkilöihin Numerosarjoissa eteenpäin ja taaksepäin, sekä lähestyi tilastollista merkitsevyyttä Kirjain-numerosarjoissa. Muissa kognitiivisen suoriutumisen komponenteissa ei havaittu eroa masennuspotilaiden ja kontrollihenkilöiden välillä. Oirekyselyt eivät olleet masennusryhmän sisällä yhteydessä kognitiiviseen suoriutumiseen korrelatiivisesti tarkasteltuna. Masennuspotilaiden heikompi suoriutuminen työmuistitesteissä oli linjassa aiempien tutkimustulosten kanssa, kun taas toiminnanohjauksen ja prosessointinopeuden osalta tulos erosi aiemmasta tutkimustiedosta. Heikompi työmuistisuoriutuminen vaatii jatkotutkimuksia ja voi mahdollisesti olla osa-alue, joka voidaan huomioida masennuspotilaan hoidossa sekä psykoedukaation että kuntoutuksen osalta.