Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Mäenmaa, Ann-Marie"

Sort by: Order: Results:

  • Mäenmaa, Ann-Marie (2017)
    Tutkielma käsittelee mikroblogi Twitterissä esiintyvien hashtagien käyttöä lingvistisestä näkökulmasta ja keskittyy hashtageihin avustusjärjestö Unicef Sverigen Twittertilillä (@unicefsverige). Tutkielmassa tarkastellaan, kuinka Unicef Sverige käyttää hashtageja twiiteissään kesäkuulta joulukuulle 2016. Tutkielman tarkoituksena on kartoittaa, millaisia pragmaattisia funktioita näillä hashtageilla on, kuinka ne sopeutetaan niitä ympäröivään tekstiin ja millaisen tyylillisen vivahteen ne antavat twiiteille ottaen huomioon Unicef Sverigen muodollisemman ja Twitterin vapaamuotoisemman kontekstin. Tutkimuksen aineisto koostuu korpuksesta, joka sisältää 216 Unicef Sverigen julkaisemaa twiittiä, joissa esiintyy yhteensä 266 hashtagia. Tutkielman teoreettinen tausta pohjautuu tutkimukseen verkkoviestinnästä sekä aikaisempiin tutkimuksiin hashtageista. Jälkimmäisistä tärkeimmät ovat Wikströmin (2014), Zappavignan (2015) ja Scottin (2015) tutkimukset, jotka keskittyvät tutkimaan hashtageja Twitterissä. Aineistoa analysoidaan sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia menetelmiä hyödyntäen ja yllä mainittuja tutkimuksia apuna käyttäen. Tutkimus osoittaa, että tutkimusjakson aikana hashtageja käytetään Unicef Sverigen twiiteissä säännöllisesti ja jokseenkin monipuolisesti. Tutkimuksesta käy ilmi, että suurin osa hashtageista rakentuu substantiiveista ja että hashtageja käytetään erityisesti avainsanoina. Hashtageilla on kuitenkin myös muita pragmaattisia funktioita, sillä ne toimivat lisäinformaationa ja metakommentteina twiiteissä ja niitä käytetään myös emfaattisesti. Hashtageja sopeutetaan niiden tunnusomaisesta rakenteesta huolimatta niitä ympäröivään tekstiin melko perinteisesti kieliopillisesta ja ortografisesta näkökulmasta katsottuna, vaikka monia poikkeuksiakin löytyy. Lisäksi tutkimus osoittaa, että hashtagien käyttö antaa twiiteille vapaamuotoisemman sävyn myös Unicef Sverigen kontekstissa, vaikka samalla itse hashtagit voivat usein olla asiallisia. Hashtagien käyttö vaikuttaa siis tyylillisesti twiitteihin, vaikka se mukailee organisaation toiminnan asiallista tyyliä. Se että hashtageja käytetään erityisesti avainsanoina on linjassa aikaisempien tutkimustulosten kanssa ja tutkimus vahvistaa näin ollen, että tämä on edelleen keskeinen funktio Twitterissä. Kieliopilliselta kannalta hashtagien käytössä näkyvät selvät erot kertovat kuitenkin niiden poikkeavasta asemasta suhteessa muuhun tekstiin.