Browsing by Author "Mäkikunnas, Elina"

Tutkielmassa tarkastellaan Suomen kuudesluokkalaisten B-ruotsin opetuksen järjestämistä syksyllä 2016 käyttöön otetun uuden tuntijaon myötä. Tuntijakouudistuksessa kaksi vuosiviikkotuntia siirtyi yläkoulusta kuudennelle luokalle ja samalla luokanopettajat saivat muodollisen pätevyyden opettaa kuudesluokkalaisille ruotsia. Tutkielman tarkoituksena onkin selvittää, miten kuudesluokkalaisten ruotsinopetus on järjestetty. Tutkielmassa tarkastellaan, keitä kuudesluokkalaisten ruotsinopettajina toimii: siinä vertaillaan luokanopettajia, aineenopettajia ja opettajia, joilla on sekä luokan- että aineenopettajan pätevyys. Lisäksi selvititetään, miten nämä erilaiset opettajat huomioivat kohderyhmän tarpeet ja toteuttavat opetussuunnitelman tavoitteet sekä kartoitetaan, millaista tukea tai täydennyskoulutusta heille on tarjottu ja millaisia tuen tarpeita heillä vielä haastatteluhetkellä on. Aineisto koostuu kuuden opettajan haastatteluista, jotka on kerätty helmikuussa 2016. Aineistoa analysoidaan sisällönanalyysin menetelmällä. Haastatellut opettajat työskentelevät eri puolilla Suomea ja heistä kolme on aineenopettajia, kaksi luokanopettajia ja yhdellä on kaksoispätevyys. Tutkielmassa käy ilmi, että luokanopettajilla ja aineenopettajilla on kuudesluokkalaisten ruotsinopetukseen liittyen molemmilla omat vahvuutensa ja haasteensa. Aineenopettajien kielididaktinen näkökulma on usein vahva ja tarjoaa oppilaille monipuoliset lähtökohdat ruotsinopintojen alkuvaiheeseen. Toisaalta luokanopettajien vahvuuksina ovat selkeä näkemys alakoulun toimintatavoista, oppilasryhmän tunteminen ja sen myötä syntyvä auktoriteetti sekä ikäryhmän tarpeiden huomioimisen luontevuus esimerkiksi pelejä ja leikkejä hyödyntäen. Kaksoispätevällä opettajalla ja kokopäiväisesti alakoulun puolella työskentelevällä kieltenopettajalla nämä ominaisuudet yhdistyvät. Aiheen tutkimisen jatkaminen on tärkeää, koska tilanteeseen liittyy epätasa-arvoistumisen uhkaa ja selvittämättömiä kysymyksiä. Jatkossa on tärkeää lisätä opettajien välistä yhteistyötä ja mahdollisuuksia saada vertaistukea ja osallistua tarvittaessa täydennyskoulutuksiin. Lisäksi on tärkeää parantaa mahdollisuuksia kaksoispätevyyden hankkimiseen.