Browsing by Author "Mäkinen, Emmi"

Tutkimuksessa tutkittiin kauneudenhoitoalan tiedotteita ja blogitekstejä rinnakkain. Yrityksen bloggaajalle lähettämän sponsoroidun tuotteen mukana vastaanottajalle lähtee myös tiedote, joka sisältää tietoa tuotteesta. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mikä tieto tiedotteesta siirtyy osaksi blogitekstiä, ja miten siirtymiä merkitään. Tutkimusintressi kohdistuu blogien intertekstuaalisuuteen suhteessa tiedotteisiin. Tutkimuskohteena ovat sekä tiedotteet että blogitekstit. Hypoteesina on, että kun yritys lähettää tiedotteen ja uutuustuotteen bloggaajalle, joitain osia tiedotteesta päätyy osaksi tekstiä, jonka bloggaaja kirjoittaa tuotteesta blogiinsa. Tutkimuksessa selvitetään, miten blogeissa toimitaan. Blogit ovat valikoituneet tutkimuskohteeksi siksi, että ne ovat suhteellisen uusi genre ja nopeasti uudistuvia julkaisualustoja. Tutkielma toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tässä tutkimuksessa rajaaminen aloitettiin rajaamalla tiedotteet, joiden intertekstuaalisia ketjuja löytyi erilaisista kosmetiikka- ja lifestyle -blogeista. Tiedotetta vastaavat blogipostaukset löytyivät blogien hakemistoista esimerkiksi bränditunnisteen alta. Tiedotteista valittiin ne, joista löytyi haun perusteella kirjoituksia blogeista. Tutkimusaineiston tiedotteet saatiin maahantuojalta tätä tukimusta varten. Laadullisen aineiston analyysissa käytettiin Eskolan ja Suorannan (1998) nimeämää tyypittelyä. Tutkimuksessa analysoidaan esiintymät tyypeiksi, jotka sisältävät samankaltaisuuksia. Kriteerinä käytettiin suoraan tiedotteesta blogiin siirtyvien sanojen määrää. Tapausten, eli blogitekstien mukaan ottaminen loppui kymmeneen, koska aineisto oli silloin kylläinen. Esimerkkien lisääminen ei tässä vaiheessa enää lisännyt tyyppejä, vaan kaksi testiä osoitti, että myös ne sijoittuivat jo olemassa oleviin luokkiin. Tutkimuksessa havaittiin, että intertekstuaalisuutta tapahtui aineistossa kolmella tavalla. Siirtymisen tyyppejä olivat tyyppi 1, jossa muutaman sanan kokonaisuuksia siirtyi tiedotteesta blogiin sellaisenaan, tyyppi 2, jossa kokonaisia lauseita, tai kappaleita siirtyi blogitekstiin muokkaamattomina ja tyyppi 3, jossa tieto siirtyi niin, että sitä oltiin muokattu, eikä referointia tapahtunut lainkaan sanasta sanaan. Teoriataustana tutkimuksessa käytettiin Bahtinin (1975) määritelmää kielen dialogisuudesta ja Koskelan (2008) julkaisua Valtionhallinnon tekstilajiketjujen intertekstuaalisuuden piirteitä, jossa Koskela tutkii tekstilajiketjujen implisiittistä ja eksplisiittistä intertekstuaalisuutta.