Browsing by Author "Mälkiä, Reijo"

Länsimaisen rakennustaiteen perusta on antiikin Kreikan rakennustaiteessa, erityisesti sen temppelirakentamisessa. Kreikkalaisen temppelin kauneuden avainta on etsitty vuosisatoja alkaen roomalaisaikaisesta Vitruviuksesta. Löytyykö se luonnosta, luonnonmuotojen jäljittelystä? Löytyykö analogioita kieleen tai musiikkiin? Vai perustuuko kaikki kauneus matemaattisiin sääntöihin? Pohjana tarkastelulleni on Peloponnesoksen kupeessa sijaitsevasta Poroksen temppelistä 500-luvulta eKr. saatu tutkimustieto ja temppelialueen arkeologisiin kaivauksiin tutustuminen. Sen laajennan koskemaan doorilaista ja yleensäkin kreikkalaista temppeliä. Tutkimuskysymykseni on, mitkä tekijät johtivat antiikin kreikkalaisten temppelirakennuksen kehittymiseen sellaiseksi kuin sen tunnemme. Ja hypoteesini on, että temppelityypin synnylle keskeistä ovat vallinneet yhteiskunnalliset tuotanto- ja valtasuhteet, kreikkalaisen filosofian ajatussuunnat sekä muun kreikkalaisen kulttuurin ja taide-elämän antamat vaikutteet. Toissijaisena olettamuksena minulla on ollut, että kreikkalaisen temppelin lähtökohta, megaron, on pääosin saatu pronssikaudella Levantista, palestiinalais-syyrialaisesta temppelistä. Käyttämälläni aineistolla pystyy mielestäni perustelemaan hypoteesit. Viittaan muun muassa siteeraamiini tulkintoihin Platonin, Aristoteleen ja muiden filosofien teksteistä. Lisäksi temppelirakentaminen on läheisesti liittynyt urbanisoitumiseen, erityisesti ruutukaavapoliksen syntyyn. Kreikkalainen arkkitehtuuri oli osaltaan luomassa kaupunkirakennetta ja –tiloja, jotka edistivät ihmisten kohtaamista ja kokoontumista sekä kokemusta tasa-arvoisuudesta. Tämä osaltaan edisti demokraattisen hallintomallin kehittymistä. Olen pyrkinyt myös visuaalisesti näyttämään kreikkalaisen temppelin ennen kaikkea näkemisen asiana sekä temppelialueen istuttamisen kaupunkirakentamiseen. Myös yhteys muihin taiteisiin vaikuttaa selvältä, olihan temppeli kokonaistaideteos, jonka korkokuvat ja maalaukset saattoivat kiinnostaa aikalaisia enemmän kuin itse rakennus. Arkeologisten löytöjen perusteella on osoitettavissa, että niin doorilaisen kuin joonialaisen järjestelmän rakentuminen jo yhdeksännellä vuosisadalla on hahmotettavissa attikalaisessa ja itäkreikkalaisessa maljakkomaalauksessa. Kreikkalaisen temppelin juurien johtaminen Palestiinaan vaatii lisää tutkimustietoa. Riittääkö siihen megaron-sanan heprealainen kieliasu, vastaavanlaisen sakraalirakennustyypin olemassaolo tai Palestiinasta peräisin olevien esineiden löytyminen kreikkalaistemppeleiden kaivauksista kuten Porokseltakin? Mutta jos tulkintani on oikea, se avaa aivan uusia näkökulmia kulttuurimme alkulähteistä.