Browsing by Author "Malkamäki, Henriikka"

Tämä työ tarkastelee kaksoisnegaatiota miesten ja naisten puhumassa amerikanenglannissa. Tutkimus toteutettiin vertaamalla kolmea eri negaatiomuotoparia. Tutkittuihin negaatiomuotoihin lukeutuivat standardikieliopista poikkeavat tuplanegaatiomuodot n t nothing, not nothing ja never nothing, ja niiden vastaavat standardikieliopin mukaiset negaatiomuodot n t anything, not anything ja never anything. Kyseisiä negaatiomuotoja haettiin Corpus of Contemporary American English -nimisessä korpuksessa olevasta puhutun kielen osiosta, spoken section , joka koostuu litteroiduista TV- ja radio-ohjelmista. Tutkimuksen aineisto muodostui litteroitujen ohjelmien tekstiotteista, joissa negaatiomuodot ilmenivät. Sekä standardikieliopista poikkeavien muotojen käyttöaste että kieliopin mukaisesti rakennettujen muotojen käyttöaste (%) laskettiin kunkin sukupuolen sisällä ja käyttöasteita verrattiin keskenään. Työn teoriaosuus koostuu aikaisemmista sosiolingvistisistä tutkimuksista englannin kielen kaksoisnegaation käytön ja siihen liittyvän sukupuolentutkimuksen saralla (mm. Labov 1978; Feagin 1979). Aikaisemmat kenttätutkimukset ovat osoittaneet, että miehet käyttävät puheessaan enemmän puhekielen ilmiöitä kuin naiset ja siten käyttävät kaksoisnegaatiotakin enemmän. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on testata tuon väittämän todenmukaisuus amerikanenglannin puhekorpusta tutkimusaineistona käyttäen. Löydöksien myötä ilmi tulleita mahdollisia samanlaisuuksia ja eriäväisyyksiä kaksoisnegaation sukupuolikohtaisessa käytössä kyseisessä korpuksessa arvioidaan ja niiden syitä pohditaan. Lisäksi tuloksia verrataan aikaisempiin tutkimustuloksiin kaksoisnegaation sukupuolikohtaisesta käytöstä. Lopuksi arvioidaan, missä määrin työn tulokset tukevat näkemystä, jonka mukaan naiset puhuvat huolitellumpaa kieltä kuin miehet. Naisten osoitettiin käyttävän kaksoisnegaatiota enemmän korpuksessa. Kaksoisnegaation kokonaiskäyttöaste oli miehille yhdeksän prosenttia, naisille 12 prosenttia. Kaksoisnegaation kokonaiskäyttöaste oli kahdeksan prosenttia. Löydösten luonne johtui korpuksen aineiston laadusta. Korpus koostuu litteroiduista TV- ja radio-ohjelmista, jotka eivät suoranaisesti edusta puhekieltä, koska ohjelmat ovat ennalta suunniteltuja ja koska henkilöt esiintyvät julkisessa mediassa ja siten puhuvat huolitellummin. Vaikuttavin tekijä oli se, että naiset esiintyivät eniten epämuodollisissa konteksteissa ja formaateissa, joissa kaksoisnegaatiota ilmeni suhteellisesti enemmän, ts. ns. tabloid talk showt . Miehet puolestaan esiintyivät enemmän virallisissa konteksteissa ja formaateissa, joissa kaksoisnegaatiota ei ilmennyt suhteellisesti yhtä paljon. Alhaiset käyttöasteet viittaavat siihen, että kaksoisnegaation käyttö on hyvin stigmatisoitua puhutussa mediakielessä ja että julkisella esiintymisellä on vaikutusta kielenkäyttöön. Koska jotkin standardinegaatiomuodot tuottivat todella suuren määrän tuloksia, tuloksista piti ottaa satunnaisotos. Aineiston koko oli siten monin paikoin liian pieni pitävien johtopäätösten tekemiselle. Tutkimustulokset eivät olleet suoranaisesti rinnastettavissa aikaisempiin tutkimuksiin, sillä aikaisemmat tutkimukset ovat olleet kenttätutkimuksia ja tuottaneet siksi erittäin korkeita käyttöasteita. Parhaiten tutkimustulokset vertautuivat aikaisempien korpustutkimusten kanssa. Tutkimustulokset eivät tue näkemystä, jonka mukaan naiset puhuvat huolitellumpi kuin miehet. Täsmällisemmät tutkimustulokset kyseisessä korpuksessa saataisiin sisällyttämällä tutkimukseen korpuksen puhuttu aineisto kokonaisuudessaan. Perehtyneempi jatkotutkimus, joka huomioisi sukupuolen lisäksi puhujan sosiaaliluokan, asuinalueen, etnisyyden ja iän, havainnollistaisi parhaiten kaksoisnegaation käyttöä.