Browsing by Author "Mankinen, Iida"

Tutkielma selvittää, millaista 2020-luvun suomalainen inttislangi on. Työssä tutkitaan sitä, mihin aihepiireihin useimmin tunnistetut slangisanat kuuluvat ja mitä ne mahdollisesti kertovat palveluksen luonteesta. Työ tarkastelee sitä, mitkä sanoista ovat yleisesti tunnettuja ja mitkä pienemmän piirin tuntemia, sekä sitä, vaikuttavatko palveluspaikka tai -tehtävä sanojen tunnistamiseen. Lisäksi selvitetään, mistä syistä varusmiehet kokevat inttislangin syntyneeksi. Tutkielma sijoittuu ennen kaikkea slangitutkimuksen ja sosiolingvistiikan kentille. Työssä hyödynnetään aiempaa sotilasslangitutkimusta. Tutkimusaineistona on marraskuussa 2023 toteutetun kyselyn avulla saadut tulokset. Kysely toteutettiin kahdessa eri joukko-osastossa, Kaartin jääkärirykmentissä ja Jääkäriprikaatissa. Kyselyyn vastasi yhteensä 269 varusmiestä tai vapaaehtoista asepalvelusta suorittavaa naista. Inttislangissa sanoja muodostetaan samoin kuin muutenkin slangissa. Tavallista on muodostaa sanoja käyttäen slangijohtimia, kuten -Ari ja -is. Aineistossa ne näkyvät muun muassa sanoissa muskari ’sotilassoittaja’ ja Kirkkis ’Kirkkojärven marssi’. Inttislangisanojen aihepiirit vastaavat paljolti palveluksen sisältöä. Sanoja on muodostunut paljon esimerkiksi varusteista, ja monet sanoista kytkeytyvät armeijan tehtäviin, hierarkiaan ja kuriin. Parhaiten tunnistettuja sanoja ovat vemppa ’vapautustaistelija’ ja häväri ’häviämisilmoitus’, jotka molemmat on tunnistanut 268 vastaajaa. Heikoiten tunnistetaan arkistonkomentaja ’kirjuri’ ja pekoni ’poistumiskielto’, joilla molemmilla oli alle 10 tunnistajaa. Fetat ’maastopuku’ tunnistetaan parhaiten Kaartin jääkärirykmentissä ja KSE ’koulutuksen suoma etu’ Jääkäriprikaatissa. Varusmiesten mielestä inttislangi on kielimuoto, joka on syntynyt sanojen lyhentämisen, arjen viihteellistämisen ja yhteishengen luomisen vuoksi.