Browsing by Author "Manner, Viivi"

Tämä työ tarkastelee teorioita kielen ja kieliopin opetuksesta ja analysoi sitä, kuinka hyvin eurooppalaisen viitekehyksen pyrkimys kommunikatiivisen kielitaidon saavuttamiseen näkyy suomalaisissa oppikirjoissa. Tarkasteltavaksi valittiin genetiivitehtävät kahdessa kirjasarjassa: Mozno ja Ateljee. Analysoitavana on yhteensä 49 genetiiviharjoitustehtävää, joista 31 kpl Moznossa ja 19 kpl Ateljeessa. Luokitellun pohjana käytettiin Arto Mustajoen kielioppiharjoitusten taksonomiaa, joista tähän työhön valittiin mukaan seuraavat luokat: tehtävän ulkoinen muoto, tehtävän sisältö, oikean vastauksen ennakoitavuus, tietoisuuden aste ja motivaatiotekijät. Tutkimuksen tavoite oli tutkia, kuinka hyvin opetus oppikirjoissa pyrkii kommunikatiivisen kielitaidon saavuttamiseen ja onko kirjasarjojen välillä eroja siinä, kummassa on enemmän kommunikatiiviseen kielitaitoon tähtääviä tehtäviä. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin myös sitä, kuinka hyvin Mustajoen taksonomia toimii harjoitustehtävien luokittelussa. Tutkimuksen perusteella havaittiin, että opetus oppikirjoissa keskittyy vielä melko paljon formaalin kieliopin hallintaan eikä niinkään kommunikatiiviseen kielen hallintaan. Tyypillisin tehtävätyyppi on Mozno-kirjasarjassa täydennys tekstiin, joka tehdään kirjallisesti ja yksin ilman motivaatiotekijöitä. Tehtävä vaatii oikean muodon valinnan ja vastaus annetaan perusmuodossa. Ateljeessa tyypillisin tehtävätyyppi on täydennys tekstiin, joka tehdään suullisesti ja yksin ilman motivaatiotekijöitä. Tehtävä vaatii oikean muodon valinnan ja vastaus annetaan perusmuodossa. Kun kirjasarjoja verrataan keskenään, havaitaan, että Ateljeessa on jonkin verran enemmän kommunikatiiviseen kielitaitoon tähtääviä tehtäviä. Täytyy kuitenkin muistaa, että oppikirjat ovat vain osa opetusta ja usein kommunikatiivista kielenopetusta toteutetaan muilla tavoilla kuin oppikirjoissa, jotka ovat perinteisesti keskittyneet kieliopin hallintaan ja ylioppilaskirjoituksiin valmistautumiseen. Lisäksi, jotta kommunikatiiviseen kielitaitoon päästään, on alussa omaksuttava perustiedot kielestä ja kieliopista juuri kieliopin ja sen vahvistamiseen keskittyvien tehtävien kautta. Mustajoen taksonomia sopii melko hyvin harjoitustehtävien luokitteluun. Tosin tiettyjen luokkien osalta luokan yksityiskohtaisempi kuvaus ja useammat esimerkiksi olisivat jättäneet vähemmän tilaa tutkijan omalle tulkinnalle ja subjektiivisuudelle. Lisäksi luokan ”Oikean vastauksen ennakoitavuus” kohdalla havaittiin, että luokittelua olisi hyvä täydentää vaihtoehdolla ”vastaus annetaan oppilaan äidinkielellä”.