Browsing by Author "Miettinen, Ari"

Tutkielmassa selvitetään, miltä Metallican 1980-luvun loppupuolen thrash metal -tyyli näyttää, kun sitä tarkastellaan sävellajin käsitteen näkökulmasta. Thrash metal enimmäkseen ei noudata duurimollitonaalisen musiikin harmonismelodisia lainalaisuuksia, vaan musiikissa esiintyvät asteikkorakenteet ovat pikemminkin nähtävissä modaalisina. Analyysin aineistona on vuonna 1988 ilmestynyt Metallican albumi ...And Justice for All. Analyysi on rajattu kitarariffeihin ja laulumelodioihin, joten kitarasoolojen modaalisia piirteitä ei tutkielmassa käsitellä. Thrash metal on yksi niistä suuntauksista, jotka syntyivät 1980-luvulla heavy metalin jakaantuessa useaksi ala-genreksi. Thrash metalin tärkeimmät vaikutteet olivat brittiläinen uuden aallon heavy metal (NWOBHM) ja amerikkalainen hardcore punk, ja sen synty on osittain nähtävissä vastareaktiona 1980-luvulla suurta kaupallista menestystä ja medianäkyvyyttä saavuttaneille heavy metal-tyyleille. 1980-luvun thrash metal -yhtyeistä Metallica nousi suosituimmaksi. Tutkielman teoreettisena taustana ovat aiemmat rockin musiikkianalyysia sekä modaalisuutta metal-musiikissa käsittelevät tutkimukset (esim. Esa Lilja, Allan Moore ja Glenn Pillsbury), sekä tonaalisen musiikin harmoniaa käsittelevät oppikirjat (esim. Erkki Salmenhaara ja Diether de la Motte). Tutkielmassa käydään läpi lokristen, fryygisten, aiolisten, ja muihin moodeihin perustuvien riffien tyypilliset piirteet ja roolit kappaleiden osina. Metallican modaalisen tyylin sävellajivaihdosten analysoimiseksi tutkielmassa käytetään neljä erilaista modulaatiotyyppiä toisistaan erottavaa modulaatiotaulukkoa. Taulukon pohjalta modulaatioita tarkastellaan suhteessa kolmeen teoreettiseen käsitteeseen: tonaalinen keskus, sävelvarasto ja moodi. Analyysin mukaan jokaisella modulaatiotyypillä on albumilla omat erityiset roolinsa riffien välisten kontrastien luomisessa. Tietyissä kappaleissa valittujen modulaatiotyyppien käyttö luo koherenssia koko kappaleen tasolla.