Browsing by Author "Miettinen, Emilia"

Kantrimusiikin erityispiirre on elämänmakuisen tarinankerronnan painottaminen. Sellaisenaan tämä populaarimusiikin genre heijastaa usein tarkkanäköisesti kantrimusiikin kohdeyleisön ja myös laajemman yhteiskunnan ympärillä tapahtuvia muutoksia ja niihin liittyviä keskusteluja. Lähestyn kantrimusiikkia erityisesti sukupuolen näkökulmasta ja kirjallisuusosiossani pohdin, kuinka sekä kantrimusiikkia esittävien naisten asema että naisten roolien representaatiot lauluissa ovat muuttuneet viimeisen vuosisadan aikana, kun tämä kaupallisen musiikin tyylilaji on ollut olemassa. Lisäksi esitän katsauksen väkivallan ja parisuhdeväkivallan teeman käsittelyyn kantrimusiikin historiassa. Varsinainen tutkimuskysymykseni pohtii responsiivisen väkivallan (counter-violence) teemaa naisia voimaannuttavissa kantrimusiikkilyriikoissa. Tutkin valitsemaani aihetta kirjallisuusanalyysin keinoin analysoimalla huolellisesti neljän eri kantrilaulun lyriikoita, rakennetta ja musiikkivideoita. Työni keskittyy suosittujen naisartistien kappaleisiin, jotka ovat huolimatta niiden synkästä sisällöstä erittäin menestyneitä. Kaikki kappaleet kuvaavat tilannetta, jossa parisuhdeväkivallan naisuhri murhaa pahoinpitelijänsä ja tällä brutaalilla tavalla ottaa takaisin oman elämänsä hallinnan. Tämä teko kuvataan johdonmukaisesti hyvin voimaannuttavana mutta myös perusteltuna ratkaisuna naisten vaikeaan elämäntilanteeseen. Analyysini tavoite on hahmottaa ja ymmärtää paremmin tämän ristiriitaisen ja moraalisesti arveluttavan asetelman ydintä. Samankaltaisesta narratiivista huolimatta jokainen kappale on omanlaisensa ja lähestyy käsittelemäänsä teemaa hyvin erilaisista näkökulmista. Martina McBriden Independence Day hyödyntää voimakasta uskonnollista ja isänmaallista retoriikkaa oikeuttaakseen päähenkilönsä ratkaisun. Dixie Chicksin Goodbye Earl esittää tarinansa satiirisen huumorin keinoin korostaen komiikkaa erityisesti musiikkivideollaan. Narratiivissa painotetaan myös naisten välisen ystävyyden merkitystä päähenkilölle. Miranda Lambertin kappaleessa Gunpowder and Lead päähenkilön motivaationa on kostonhimo. Hahmo ottaa korostetun maskuliinisen roolin, jonka avulla murtautuu ulos aiemmasta uhrin asemastaan. Carrie Underwoodin Church Bells käsittelee aihettaan uskonnon näkökulmasta. Kuten Independence Dayn päähenkilö, myös tämän laulun päähenkilö saa uskonnosta sekä lohtua että perusteen langettaa tuomio pahoinpitelijälleen. Lisäksi Church Bells asettaa lyriikassaan vastakkain yksinkertaisen mutta rehdin maalaiselämän ja rikkauden suoman ylellisen elämän korruptoituneisuuden. Tutkimukseni liittää laulujen tematiikan ja esittämisen tavat osaksi huolestuttavaa ilmiötä, jossa eri medioissa esitetystä väkivallasta tulee yleisöille arkipäiväinen kokemus. Jatkuvasta altistumisesta aiheutuva väkivallan normalisoituminen (normalization of violence) hämärtää käsitystä väkivallan todellisista vaikutuksista ja seurauksista.