Browsing by Author "Myöhänen, Vesa"

Tutkielmassa vertaillaan viittätoista brasilialaista substantiivia niiden portugalilaisten vastineiden kanssa leksikaalis-semanttisen kontrastiivisen analyysin avulla. Tavoitteena on selvittää sanaparien kontrastitasot Wittmannin, Pêgon ja Santosin (1995) typologian mukaisesti ja pohtia, olisiko brasilianportugali‒suomi-sanakirjan laatiminen hyödyllistä. Tutkimuksen aineisto on poimittu Suomi–portugali–suomi-taskusanakirjan (WSOY 2011, 9. laitos) passiivisesta osasta (portugali–suomi), joka kattaa yli 800 brasilialaista hakusanaa (LIITE I). Analyysiyksiköt valittiin soveltuvin osin Melon (1981) brasilismikategorioihin perustuen. Otos koostuu 6 tupinismista, 1 muusta amerindinismistä, 3 afrikanismista, 1 arkaismista, 2 semanttisesta brasilismista ja 2 neologismista. Brasilialaisten (brasilismi) ja portugalilaisten (lusismi) sanojen denotatiivisia merkityseroja tarkastellaan sanakirjamääritelmien ja kontrastiivisen komponenttianalyysin avulla, kun taas konnotativiisia sekä kulttuurisia merkityseroja selvitetään syntyperäisille brasilialaisille ja portugalilaisille informanteille lähetetyn puolistrukturoidun kyselyn avulla. Leksikaaliset kontrastiiviset analyysit (n=15) brasilismien ja lusismien välillä paljastavat joitakin sanastollisia aukkoja ja poikkeavuuksia sekä jossakin määrin denotatiivisia ja konnotatiivisia eroja. Erityisesti eroavaisuuksia esiintyy erilaiseen historiaan, kulttuuriin, ympäristöön ja yhteiskuntaan, sekä sanojen käyttöfrekvenssiin, -rekisteriin ja -kontekstiin liittyen. Eroavaisuudet ovat huomattavia epävirallisen kielenkäytön alueella. Sanastollisten aukkojen ja useiden kontrastitasojen vuoksi kahden portugalin variantin sisällyttäminen kaksikieliseen sanakirjaan edellyttäisi täsmällistä merkitys- ja käyttöeroja esille tuovaa leksikografista kuvausta. Nykyisellään kaksikieliset sanakirjat ovat kuitenkin suppeita eivätkä tuo esille brasilismien ja lusismien eroja selvittävää kulttuuri- tai käyttötietoa, mikä voi aiheuttaa epäselvyyttä ja -varmuutta haettassa yksittäisten sanojen tarkkoja merkityksiä ja käyttöyhteyksiä. Erillinen brasilismisanakirja olisikin hyödyllinen lisä nykyiseen sanakirjavalikoimaan. Kattava ja mikrorakenteeltaan tarkasti jäsennelty esitys brasilismeista voisi edistää brasilialaiseen sanastoon pääsyä ja perehtymistä tehokkaasti. Sanakirjatarjontaa portugali–suomi-kieliparin suhteen voidaan pitää epätyydyttävänä, kunnes tarjolla on laaja ja ajantasainen, vain brasilialaisille sanoille ja ilmauksille omistettu hakuteos suomenkielisine selitteineen.