Browsing by Author "Neiglick, Susanna"

Tämä pro gradu -tutkimus yhdistää kognitiivisen lingvistiikan kriittiseen diskurssianalyysiin outsourcing-sanan merkityksen ja käyttöyhteyksien muutoksen monimenetelmällisessä tarkastelussa. Tutkimuksen tavoitteena oli (1) yhdistää kognitiivisen lingvistiikan käsitys kielestä monimenetelmällisen lähestymistavan avulla kriittisen diskurssianalyysiin (CDA) sekä (2) testata luotua menetelmällistä kehystä käytännössä luomalla kattava näköala outsourcing-lekseemin muutokseen. Ensimmäisellä tavoitteella on teoreettista ja käytännöllistä arvoa diskurssianalyysiin pohjaavissa tutkimusasetelmissa (ks. esim. O’Halloran 2003, Wodak 2006, Wodak & Chilton 2005), joiden on nähty painottavan liiaksi tutkijan tulkintaa ja näkökulmaa (O’Halloran 2003). Toinen tavoite pyrkii operationalisoimaan ensimmäisen ja kuvaamaan lekseemiä, mutta saadut tulokset valottavat lisäksi muun muassa ulkoistamisen ilmiöitymistä, työn ja yritysmaailman globalisoitumista sekä me vs. ne -vastakkainasettelujen toimintaa kognitiivisella tasolla. Menetelmällisesti lekseemin kehitystä havainnoitiin useiden, toisiaan tukevien ratkaisujen avulla (mixed-methods approach) sekä kvalitatiivisesti että kvantitatiivisesti. Päämateriaalina käytettiin The New York Times -lehden artikkeleita (1511 kappaletta) ja out+sourc*-sanavartalon sisältäviä lehtiotsikoita (136 kappaletta) vuosilta 1981-2007. Tämän lisäksi tutkimusasetelmaan kuului sanan herättämiä konnotaatioita ja assosiaatioita luotaava kyselytutkimus. Lehtiartikkeleita ja -otsikoita lähestyttiin diakronisesti intertekstuaalisen diskurssianalyysin, kognitiivis-semanttisen metafora-analyysin (Lakoff & Johnson 1980 ja 1999, Lakoff 1987) sekä korpusmenetelmien keinoin, kun taas kyselytutkimus toi mukanaan synkronisen näkökulman. Lisäksi lekseemin OUT+SOURCING toimijoita ja prosesseja kuvattiin ECG-mallinnuksen (Embodied Cognitive Grammar, ks. Feldman 2006) ja blending-teorian avulla (Fauconnier 2003). Tutkimuksen lopputuloksena todetaan useiden menetelmien käytön sekä kognitiivis-lingvistisen analyysin vahvistavan ja rikastavan diskurssianalyyttisen lähestymistavan sisältöä ja luotettavuutta, vaikkakin kognitiivis-lingvistisen ja perinteisesti sosiologisemman kriittisen diskurssianalyysin teoriatason täydelliseksi yhdistämiseksi tarvitaan laajempaa traditioiden filosofis-teoreettisten taustojen yhteensovitusta. Teoreettis-metodologisen ensimmäisen tavoitteensa lisäksi tutkimus luo diakronisen kuvan ulkoistamisen diskursseista. Muutos ja outsourcing-lekseemin ilmiöityminen kulki 1980-luvun alun autoteollisuudesta kohti laajempaa liiketaloudellisesta ja kansallista viitekehystä sivuten teemoissaan työttömyyttä, globalisoituvaa työtä, sodan yksityistämistä ja yleisemmin Yhdysvaltain hallituksen harjoittamaa yksityistävää sisä- ja ulkopolitiikkaa tultaessa 2000-luvulle. Kognitiiviselta kannalta ulkoistamisen diskurssissa BUSINESS-kehys yhdistyy NATION-kehykseen luoden nationalistista me vastaan ne -jännitettä. Lekseemiä uudemmat neologismit kuten insourcing, upsourcing ja downsourcing noudattelevat orientaationaalisia tai topologisia skeemoja, jotka kumpuavat organisaation käsitteistämisestä ontologisena oliona. Teoreettisen viitekehyksen hiomisen lisäksi myös ulkoistamisen kuvauksen sekä sen kognitiivisen perustan tarkentamiseksi kaivataan jatkotutkimusta.