Browsing by Author "Nerelli, Rauna"

Kaksikielistä kriisiviestintää ei ole Suomessa erityisemmin tutkittu. Tarve kielellisten oikeuksien toteutumiselle on kuitenkin kaksikielisessä maassa merkittävä myös kriisiviestinnässä, jossa nopean ja helposti omaksuttavan tiedon merkitys on suuri. Valtionhallinnon ministeriöissä ja virastoissa työskenteleville viestijöille suunnatussa kyselytutkimuksessa selvitettiin, millaisia kielellisiä valmiuksia valtionhallinnon toimijoilla on ruotsinkieliseen kriisiviestintään, miten kriisiviestintä ruotsiksi on organisoitu valtionhallinnossa, millaisia näkemyksiä viestijöillä on ruotsinkielisestä kriisiviestinnästä sekä millaisia ratkaisuja viestijät arvioivat löytyvän paremmalle ruotsinkieliselle kriisiviestinnälle. Kyselytutkimus toteutettiin verkossa keväällä 2019 ja siihen osallistui 33 vastaajaa valtionhallinnosta. Vastaukset analysoitiin määrällisellä ja laadullisella sisällönanalyysilla. Tulosten perusteella valtionhallinnon viestijöiden kielelliset valmiudet eivät ole riittäviä nopeaan ruotsinkieliseen kriisiviestintään ja hallinto turvautuu usein kääntäjien apuun, mikä hidastaa viestintää. Suurin osa organisaatioista ei ole varautunut systemaattisesti ruotsinkieliseen kriisiviestintään. Käännöspalveluiden käytössä ei ole huomioitu riittävästi kriisiviestinnän nopeutta, sosiaalisen median käännöksiä tai äkillisesti syntyvää kriisiviestinnän tarvetta virka-ajan ulkopuolella. Suullisia taitoja painottavat visuaaliset viestintätavat sekä viestintä sosiaalisessa mediassa kaipaisivat parantamista. Viestijöillä on kuitenkin myönteinen näkemys ruotsinkielistä kriisiviestintää kohtaan. Vastaajat kokivat sen merkittäväksi erityisesti yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Ruotsinkielisen kriisiviestinnän merkitystä ei kuitenkaan ymmärretä täysin ymmärrettävyyden tai turvallisuuden kannalta. Ratkaisuiksi kriisiviestinnän haasteisiin ehdotettiin huomion kiinnittämistä kielikysymykseen jo rekrytointivaiheessa sekä joustavampia käännöspalveluita.