Browsing by Author "Neuvonen, Jenni"

Tutkielmassa tarkastellaan joukkoliikennevälineiden, raitiovaunun, junan, linja-auton ja metron, slanginimityksiä sekä niiden muutosta slangin alkuajoilta nykypäivään asti. Samalla sivutaan myös slangin omaksumisessa ja käytössä tapahtuneita muutoksia. Uudemman slangin aineistona ovat Helsingin kouluissa vuosina 2014 ja 1989 toteutetut slangikeruut sekä neljän lukiolaisen haastattelu vuodelta 2014. Vanhemman slangin aineisto puolestaan koostuu vanhempien slanginpuhujien haastattelusta sekä slangilla kirjoitetuista teoksista ja laulujen sanoituksista. Heikki ja Marjatta Paunosen laatima Stadin slangin suursanakirja on lisäksi tärkeä aineistolähde nimityksiä tarkasteltaessa. Tutkielmassa hyödynnetään sanastontutkimuksen metodeja mutta sivutaan hieman myös kansanlingvistiikkaa. Aineiston tarkastelu osoittaa, että spora on suosituin raitiovaunun slanginimitys ikäpolvesta riippumatta. Ratikka on käytössä sen rinnalla, mutta sitä ei enää nykyään koeta niin vahvasti slangiksi. Raitsikka sen sijaan vaikuttaa olevan katoamassa nuorten kielestä, sen käyttäjien määrä on viimeisen 25 vuoden aikana romahtanut. Erityisesti äänneasu raitsika näyttää 1950-luvulla olleen joissakin porukoissa suosittu, mutta se on kadonnut ensimmäisenä. Myös skuru on hävinnyt nuorten puhumasta slangista jo vuosikymmeniä sitten. Junasta nykynuoret eivät näytä juuri tuntevan slanginimityksiä. Vanhempi polvi käyttää stogea tai tsugea, mutta niiden rinnalla myös yleiskielistä junaa. Linja-auton slanginimityksissä on selkeä ero vanhemman ja nuoremman polven välillä: 1960-luvulta lähtien nuoret ovat käyttäneet dösää, mutta tätä ennen suosituin nimitys on ollut busa. Näiden rinnalla on käytössä bussi, joka on vuosikymmenien aikana levinnyt myös muuhun pääkaupunkiseudun arkipuheeseen. Metrolle on olemassa lukuisia slanginimityksiä, mutta mikään niistä ei ole vakiintunut edes nuorten käyttöön. Suosituin nimitys on yleiskielinen metro kaikenikäisten keskuudessa. Slangin omaksuminen on siirtynyt myöhemmäksi. Ennen slangia opittiin kavereilta pihoilla pienestä pitäen, mutta nykyään se tulee tutummaksi vasta yläasteelle siirryttäessä. Slangia opitaan edelleen pääasiassa kavereilta, mutta nykyään sanasto leviää paitsi pihoilla ja kaduilla myös verkossa. Slangin laajeneminen puhutusta kirjoitetuksi kieleksi on tuonut mukanaan lyhenteiden lisääntyneen käytön. Niin lyhenteitä kuin muutakin sanastoa poimitaan yhä enemmän englannista. Nykyslangissa on kuitenkin vielä paljon myös vanhempaa slangisanastoa, kuten vuosikymmeniä käytössä säilyneet liikennevälineiden nimitykset osoittavat.