Browsing by Author "Nevalainen, Emmi"

Tutkin pro gradu -työssäni henkilöviittauksia haastattelussa eli sitä, kuinka haastatellut viittaavat haastattelutilanteen ulkopuolisiin henkilöihin. Selvitän, millaisia henkilöviittauksia aineistossa esiintyy ja mikä on haastattelijan vaikutus henkilöviittauksiin. Analysoin aineistoani nimistöntutkimuksen ja keskustelunanalyysin keinoin. Aineistoni koostuu kymmenestä Helsingin puhekielen pitkittäiskorpukseen tallennetusta haastattelusta. Kahdeksan aineistoni haastatelluista on naisia ja kaksi miehiä. Haastattelutilanteessa on läsnä kaksi henkilöä, haastattelija ja haastateltava, jotka ovat toisilleen ennalta tuntemattomia. Puheenaiheena haastatteluissa ovat mm. haastateltujen asumis- ja koulutushistoria sekä perhe-elämä. Työni jakautuu kahteen analyysilukuun, joista ensimmäisessä esittelen yhdeksän haastattelun henkilöviittauksia. Toisessa analyysiluvussa keskityn yhteen haastatteluun ja pohdin sen osalta tarkemmin haastattelijan vaikutusta henkilöviittauksiin. Keskityn työssäni yksilöihin tehtyihin henkilöviittauksiin. Jaottelen viittaukset proprisiin viittauksiin (Laura), appellatiivisiin viittauksiin (vaimo) sekä proprisiin ja appellatiivisiin viittauksiin (mun serkku Mallu). Tärkein huomioni on, että aineistoni haastatellut noudattavat henkilöviittauksissaan odotusta, jonka mukaan puhuja pyrkii tulemaan ymmärretyksi mahdollisimman yksinkertaisella viittauksella. Haastatellut eivät käytä henkilöviittauksissa propreja, jos he eivät ole varmoja haastattelijan tunnistavan sen referentin. Appellatiivien yhteyteen he liittävät usein esimerkiksi genetiivimuotoisen persoonapronominin (m(in)un tai mei(d)än), mikä kiinnittää referentin haastatellun huomiopiiriin ja osoittaa haastattelijalle, ettei hänen odoteta identifioivan viittauksen kohdetta