Browsing by Author "Niemelä, Sinikka"

Tässä tutkielmassa perehdytään kaksikielisen ja monikielisen identiteetin muodostumiseen. Termeille kaksikielinen ja monikielinen löytyy monia kielitieteellisiä määritelmiä, mikä aiheuttaa useita kieliä puhuville ongelman heidän määritellessään omaa kieli-identiteettiään. Tarkoituksena oli selvittää mitkä taustatekijät vaikuttavat näiden identiteettien muodostumiseen, ja minkälaisia asenteita useampikielisillä henkilöillä on kieliä ja kieli-identiteettejä kohtaan. Aiempi tutkimus on osoittanut, etteivät suomalaiset usein miellä vieraan kielen taitojaan riittäviksi ollakseen monikielisiä. Asenteet englantia kohtaan ovat Suomessa kuitenkin myönteisiä, ja englannin kieli nähdään tärkeänä ja hyödyllisenä – jopa tärkeämpänä ja hyödyllisempänä, kuin toinen kotimainen, ruotsi. Tutkimuksen hypoteesi on, että useat vastaajat pitävät kaksikielisyyttä kahden kielen täydellisenä hallintana, tai kahden kansalaisuuden seurauksena, ja että nuoret tunnistavat olevansa kaksi- tai monikielisiä useammin kuin vanhemmat vastaajat. Tässä työssä tietoa kerättiin kyselylomakkeella, jossa oli 40 kysymystä, jotka liittyivät vastaajien kieli- ja perhetaustaan, kielenkäyttöön sekä kieliasenteisiin. Kyselyyn vastasi 210 henkilöä, jotka asuvat tai ovat asuneet Suomessa ja puhuvat sekä englantia että jotain muuta kieltä päivittäisessä elämässään. Kyselyä jaettiin Facebookissa sellaisissa ryhmissä kuin ”Finnish people living abroad” sekä ”Americans in Finland”. Vastauksia analysoitiin ristiintaulukoimalla vastaukset seuraavan keskeisen kysymyksen kanssa: ”Do you identify with being bilingual or multilingual?” (”Tunnistatko itsesi termeistä kaksikielinen tai monikielinen?”) Avokysymyksiä analysoitiin sekä kvantitatiivisesti että kvalitatiivisesti. Näin saatiin tietoa siitä, mitkä asiat vaikuttavat identiteettien muodostumiseen, ja miten termit kaksikielinen ja monikielinen ymmärretään. Tutkimus osoittaa, että alle 26-vuotiaat identifioivat itsensä useammin kaksikielisiksi kuin vanhemmat vastaajat, jotka olivat hieman useammin monikielisiä. Tärkeimmiksi tekijöiksi nousivat vanhempien kielitausta, ystävien kanssa käytetyt kielet sekä myönteinen asenne eri kielten oppimista ja käyttämistä kohtaan. Äidinkielistä aksenttia pidettiin keskeinenä perustana kaksikielisyydelle, muttei monikielisyydelle. Vastaajien kesken ilmeni erilaisia ajatuksia termien merkityksistä; toiset edellyttivät kaksikielisyydeltä kahden kielen täydellisestä hallintaa ja toiset taas suhtautuivat omaan arkielämän kielenkäyttöönsä riittävänä perustana kaksikielisyydelle. Tutkimus vahvistaa hypoteesit oikeiksi. Vaikka kaksikielisyyden määritelmää pidetään tiukempana kuin monikielisyyden, kumpaakaan ei pidetä täysin yksiselitteisenä. Perheen merkitystä ei tulosten perusteella voi kiistää, sillä monet vastaajat kertovat ensikielellään olevan erityinen merkitys ja arvo. Useat vastaajat perustavat identiteettinsä nimenomaan ensikielensä varaan, vaikka he käyttäisivätkin arkielämässään jotain muuta kieltä tai kieliä enemmän.