Browsing by Author "Nieminen, Antti"

Pro gradu -tutkielmani aihe liittyy kognitiivisen uskontotieteen (KU) tutkimusparadigman mahdollisuuteen tieteellisesti tutkia ja jäsentää uskonnollisen ajattelun ylikulttuurista olemusta. KU on poikkitieteellinen ja ylikulttuurisuuteen tähtäävä tutkimussuuntaus uskontotieteessä ja se hyödyntää tutkimuksessa kognitiivista psykologiaa, neurotiedettä, evoluutioteoriaa ja filosofiaa. Oletusarvona KU:ssä on ollut, että uskontojen väliltä on löydettävissä ylikulttuurisia yhtenevyyksiä uskonnollisten uskomusten olemuksesta, mikä taas juontaa juurensa ihmismielen ja -aivojen universaaliin samankaltaisuueen. Tutkimuskysymyksenä on tarkastella missä määrin KU kykeneekään jäsentämään ylikulttuurisesti uskonnollista ajattelua. Huomiota kiinnitän kriittisesti KU:n teorioiden tarkasteluun ja tieteenfilosofisesta perspektiivistä siihen, millaiset teoreettiset taustaoletukset KU:ssä tuntuisivat vaikuttavan. Teknisesti tutkielmani on kirjallisuuskatsaus ja nojautuu systemaattiseen analyysiin eli tekstin ja aiempien tutkimusten kriiittiseen metatutkimiseen. Tutkielmani alkaa käsittelemällä tieteenfilosofisesta näkökulmasta sitä, mikä on KU:n suhde tietoteoreettiseen naturalismiin ja reduktiiviseen selittämiseen. Luvusta käy ilmi, että KU on metodologisesti neutraali tieteenala, joka pyrkii tietoteoreettiseen reduktioon eli selittämään uskonnollista ajattelua ikään kuin alemmilta tasoilta. Määrittelen, että KU:n alaan kuuluu sekä psykologisia että biologisia tutkimusintressejä, minkä seurauksena ala on moniulotteinen nimestään huolimatta. Neuroteologia on osa uskonnon luonnontieteellisempää tutkimusta, jossa tarkastellaan keskushermoston yhteyttä uskonnollisuuteen: tutkimuksessa on huomattu, että kognitiivinen elementti on usein läsnä uskonnollisessa kokemuksessa. Näin ollen KU:n teorioita tarvitaan ymmärtämään psyykkisiä prosesseja, jotka vaikuttavat uskonnollisten uskomusten muodostumiseen että leviämiseen ihmisyhteisöissä. Representaatio tarkoittaa mielen tietoedustusta, joka ohjaa ajattelua ja käyttäytymistä. Keskeiset psykologiset mekanismit, jotka mahdollistavat uskonnollisen ajattelun ylikulttuurisesti ovat taipumus heijastaa päämäärähakuisia agentteja todellisuuteen (mielen teoria), agentin tunnistamisen mekanismi sekä mielen sosiaaliset päättelyjärjestelmät, jotka arvioivat eri ilmiöden sisältämän informaation strategista merkitystä sosiaalisen elämän kannalta. Ylikulttuurisissa uskonnollisissa representaatioissa keskeisintä on tavanomaisesta poikkeavat päämäärähakuiset toimijuudet (intuitionvastainen agenttius), joilla oletettavasti on kyky ymmärtää ihmisten psyykkisiä tiloja. Esitän, että KU:n tarkastelemat mielen mekanismit ovat luonteeltaan implisiittisiä (tiedostamattomia) ja nopeita. Suurin mielenkiinto kohdistuu tutkimuksessa teologisesti korrektin ajattelun sijasta kansanomaiseen uskontoon. Kognitiotieteellisesti KU tuntuukin nojautuvan oletukseen siitä, että uskonnollinen ajattelu perustuu vahvasti intuitiiviseen oppimiseen. KU:n tutkijoita tuntuu osittain teoreettisesti ohjaavan oletus uskonnollisten representaatioiden nativistisesta luonteesta (sisäsyntyisyydestä) eli ympäristön merkitys on pieni niiden synnyssä. Nativistisuus uskonnollisten uskomusten muodostumisessa vaikuttaisi pohjautuvan psykologian piirissä esitettyyn teoriaan mielen modulaarisuudesta, jossa moduuli viittaa alasidonnaiseen, implisiittiseen ja nopeaan mielen tai aivojen toiminnalliseen yksikköön. KU:n tarkastelemat mielen mekanismit vaikuttavat monen tutkijan mukaan olemuksellisesti toimivan moduulien kaltaisesti. Usea KU:n pioneereista tuntuu saaneen vaikutteita tästä mielen modulaarisuus-teoriasta, joka on tosin ongelmallinen. Tämän lisäksi keskittäessään huomion implisiittiseen uskonnolliseen ajatteluun KU ei välttämättä kiinnitä tarpeeksi huomiota kulttuuristen mallien (kulttuurisesti opitun tietoaineksen) merkittävään vaikutukseen ihmisen ajattelu- ja toimintaprosessien kannalta. Tutkielmasta käy ilmi, että implisiittiset uskonnolliset uskonnolliset ovat suuntaa-antavia vaikuttimia ihmisen toiminnalle, joskin vetoaminen kulttuuristen mallien merkitykseen on välttämätöntä ymmärtääksemme uskonnollista ajattelua ja käyttäytymistä tarkemmin. KU tarjoaa mahdollisuuden jäsentää uskonnollista ajattelua ja uskonnon ilmiötä ottamalla huomioon ylikulttuurisesti uskonnon perheyhtäläisiä piirteitä. KU:ssä uskontoa voidaan lähestyä avoimella kategorialla, mutta on arvokasta, että KU omaa käsitteitä ja hypoteeseja, jotka pohjautuvat nykyaikaiseen tietoon ihmismielestä sekä tarjoavat mahdollisuuden empiiriseen testattavuuteenkin. Tutkielmasta tulee esille, että KU:n anti on intuitiivisten uskonnollisten uskomusten muodostumisen tutkimisessa, joskin tulevaisuudessa tarkempi ymmärrys näiden intuitiivisten representaatioiden ja toisaalta kulttuuristen mallien pohjalta muodostettujen representaatioiden välisestä suhteesta olisi hyödyllistä.