Browsing by Author "Nieminen, Outi"

Tutkielman aiheena on espanjan parenteettisten ilmausten según parece ja por lo que se ve evidentiaalisuus eli tiedonlähteen ilmaiseminen. Tavoitteena on selvittää ja vertailla ilmausten käyttöä ja merkityksiä: millaisissa syntaktisissa konteksteissa ne esiintyvät ja millaisia pragmaattisia funktioita niillä on. Työssä tarkastellaan myös niiden syntaktisten ja pragmaattisten ominaisuuksien välisiä mahdollisia yhteyksiä. Tutkimukseen valittiin juuri nämä ilmaukset, sillä molempien ytimenä on havaintoverbi, ja niitä on aiemmin käsitelty evidentiaalisuustutkimuksissa vähän tai vain yhdessä muiden parecer- ja ver-verbin sisältävien ilmausten kanssa. Aineistona on Real Academia Españolan nykytekstikorpuksesta CREA saadut esiintymät, joista suurin osa on kirjallisia tekstejä Espanjasta. Aineisto koottiin noudattaen CREAn tilastojakaumia esiintymien aihepiirien ja tekstilajien suhteen, koska haluttiin mahdollisimman todenmukainen ja monipuolinen kuva ilmauksista. Lopulliseen analyysiin valikoitui parenteettisuus- ja evidentiaalisuuskriteerien perusteella yhteensä 77 por lo que se ve ja 94 según parece -esiintymää. Tämä funktionaalisen ja kognitiivisen kielitieteen sekä evidentiaalisuustutkimuksen menetelmiin nojautuva synkroninen tutkimus on luonteeltaan laadullinen, vaikka joitakin lukuja esitetään analyysin tueksi ja vertailun pohjaksi. Evidentiaalisuusanalyysissä, jossa käytetään apuna kontekstia ja kontekstualisointeja, esiintymät luokitellaan kolmeen ryhmään: inferentiaaliseen eli puhujan omaan päättelyyn pohjautuvaan evidenssiin, reportatiiviseen eli muilta ihmisiltä saatuun tietoon ja yleiseen epäsuoraan tiedonlähteeseen. Näiden lisäksi tarkastellaan muita esille tulevia merkityksiä ja funktioita. Sekä según parece että por lo que se ve sijoittuvat aineistossa pääosin virkkeen keskelle ja harvemmin loppuun. Useimmiten ne esiintyvät myönteisessä väitelauseessa. Noin 40 % kummankin ilmauksen esiintymistä on päälauseessa; por lo que se ve sijoittuu kuitenkin useammin rinnasteiseen lauseeseen, kun taas según parece on selvästi yleisempi alisteisissa lauseissa, etenkin relatiivilauseissa. Samassa virkkeessä oleva predikaatti on lähes poikkeuksetta indikatiivissa ja usein preesensissä tai jossakin menneessä aikamuodossa. Subjekti on useimmiten yksikön ja harvemmin monikon 3. persoona. Tutkitut ilmaukset erotetaan yleensä pilkuilla ympäröivästä virkkeestä, ja niiden vaikutusala on tyypillisesti koko lause, mutta muutamissa tapauksissa ne määrittävät yksittäistä lauseenjäsentä. Tutkielma osoittaa ilmauksen por lo que se ve olevan inferentiaalinen yli puolessa tapauksista, kun taas reportatiivisia esiintymiä on vain alle 10 %. Según parece -esiintymistä sen sijaan melkein puolet on reportatiivisia ja yli viidesosa inferentiaalisia. Yleinen epäsuora tiedonlähde -kategorian osuus on molemmilla ilmauksilla noin kolmannes. Tulokset ovat samansuuntaisia aiempien tutkimusten kanssa, joissa on todettu ver-ilmausten olevan useasti inferentiaalisempia ja parecer-ilmausten reportatiivisempia. Kontekstilla on suuri merkitys tapausten lähdetyyppejä tulkittaessa: toisinaan reportatiivisissa esiintymissä mainitaan eksplisiittisesti tiedonlähde, ja toisinaan inferentiaalisissa tapauksissa on näkyvissä jälkiä puhujan tai kirjoittajan päättelystä. Ilmauksilla on aineistossa muitakin funktioita kuten vastakkainasettelu, moniäänisyys ja episteeminen modaalisuus. Tässä tutkimuksessa ilmausten evidentiaalisten merkitysten ja syntaktisten ominaisuuksien välillä ei ole selviä yhteyksiä.