Browsing by Author "Nissi, Jere"

Tutkielma tarkastelee syitä Suomen sotilaallisen liittoutumattomuuden politiikan taustalla noin vuodesta 1991 vuoteen 2004. Tutkielma pyrkii erittelemään syitä, joiden vuoksi Suomi päätti pysyttäytyä tänä aikana sotilaallisesti liittoutumattomana ja olemaan pyrkimättä Natoon. Lisäksi tutkielma vertailee näitä syitä toisiinsa ja järjestää ne painoarvon mukaan suhteessa toisiinsa. Tutkielmassa sovelletaan laadullista metodia, ja se on ensimmäisiä aihetta historiantutkimuksen keinoin tarkastelevia tutkimuksia. Tutkielmassa on käytetty monipuolisesti erilaisia lähdeaineistoja, kuten ulkoministeriön arkistoja, hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan pöytäkirjoja, muistelmakirjallisuutta, aikalaiskirjallisuutta, poliitikoiden ja virkamiehien haastatteluja sekä lehtiartikkeleita. Haastattelut, muistelma- ja aikalaiskirjallisuus täydentävät arkistomateriaalia, joka on vielä osittain salaista. Tutkimuksessa selvisi monia erilaisia syitä sotilaallisen liittoutumattomuuden politiikan taustalla. Näitä syitä olivat muun muassa olemassaolleen puolustuspoliittisen ratkaisun toimivuus, näkemys Venäjän uhan väistymisestä, vakauspolitiikan merkitys ja halu olla rikkomatta välejä Venäjään, ulkopoliittisen viiteryhmän merkitys, EU:n turvallisuuspoliittinen merkitys ja pelko siitä, että Suomi joutuisi vastaamaan Viron puolustuksesta tai joutuisi sotimaan muiden Nato-maiden sotia. Nämä syyt johtivat siihen, että poliittista tahtoa Nato-jäsenyyden hakemiseen ei ollut. Myöskään kansan parissa kannatusta Nato-jäsenyydelle ei ollut riittävästi, mikä oli varsinkin haastateltujen entisten ministerien mielestä keskeinen seikka. Myös turvallisuusympäristön nopea muutos Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen tarkoitti sitä, ettei Suomi halunnut sitoutua liian aikaisin mihinkään uusiin puolustuspoliittisiin ratkaisuihin niiden vielä hakiessa muotoaan. Osoitan myös tutkielmassani, että Naton ovi oli Suomelle auki, ja Suomea houkuteltiin Natoon jatkuvasti erityisesti brittien ja yhdysvaltalaisten taholta. Samoin Norja ja Tanska ilmaisivat myönteisen suhtautumisensa Suomen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen.