Browsing by Author "Norta, Julia"

Englannin asema tieteen valtakielenä vahvistuu jatkuvasti, mikä näkyy Suomessa esimerkiksi siten, että korkeakoulututkintojen opinnäytteet, erityisesti maisterintutkielmat kirjoitetaan yhä useammin englanniksi. Näiden tutkielmien kielellisen laadun kannalta on olennaista, että opiskelijat, joille englanti ei ole äidinkieli, saavat tukea tekstiensä kirjoittamiseen. Tässä tutkielmassa esitellään esimerkki siitä, miten tällaista tukea voidaan tarjota niin kutsutun writing conference -menetelmän avulla. Tutkimuskirjallisuudessa writing conference tarkoittaa vuorovaikutteista palautteenantomenetelmää, jossa opettaja ja oppilas käyvät kahdenkeskisen keskustelun oppilaan tekstistä tai kirjoittamisprosessista. Tarkoituksena on yleensä myös työstää yhdessä oppilaan tekstiä ja sitä kautta edistää oppilaan kirjoitustaidon kehittymistä. Tutkimuksessa tarkastellaan englanninkielisiin tutkielmateksteihin tehtyjä revisioita writing conference-tilanteessa, jossa englantia vieraana kielenä puhuvat maisteriopiskelijat muokkaavat tekstejään englantia äidinkielenään puhuvan kirjoittamisen opettajan johdolla. Tutkielman laajuuden rajaamiseksi analyysi kohdistuu yhteen akateemisen kirjoittamisen kannalta keskeiseen kielen piirteeseen eli koheesioon liittyviin revisioihin. Tavoitteena on selvittää, kuinka paljon koheesiopirteisiin puututaan, millaisia revisioita niihin tehdään ja millaisen roolin opettaja omaksuu revisioiden tekemisessä. Tutkimuksen aineisto on kerätty osana suomalaisessa yliopistossa pidettäviä writing conference -tapaamisia. Aineisto sisälsi kuusi tapaamista, joissa kussakin yksi insinööriopiskelija ja opettaja muokkasivat opiskelijan maisterintutkielman johdantolukua. Opettaja videoi tapaamiset tietokoneen ruudun nauhoitustoiminnolla siten, että muokattava teksti näkyi opettajan ruudulla ja tekstistä käyty keskustelu tallentui videolle. Videot ja niistä tehdyt litteraatit analysoitiin kvalitatiivisesti. Kustakin sessiosta koodattiin kaikki kahteen koheesiopiirteeseen, referenssiin ja konnektoreihin, liittyvät revisiot Hallidayn ja Hasanin (1976) koheesioteorian pohjalta, jonka jälkeen revisiot luokiteltiin neljään ryhmään. Tämän jälkeen analysoitiin, miten revisiot tehtiin keskittyen tyypillisiin piirteisiin opettajan toiminnassa. Tulokset osoittivat, että koheesioon puututtiin suhteellisen vähän. Koheesiotyypeistä enemmän puututtiin referenssiin. Noin puolet revisioista oli korvauksia (substitution) kun taas poistoja (deletion) tehtiin hyvin vähän. Opettajan tyypillisiä toimintatapoja revisioiden tekemisessä olivat kysymysten esittäminen, eri vahvuiset direktiivit, revisiotarpeiden selittäminen sekä joissain tapauksissa opetusmateriaalien käyttö. Tulosten valossa voidaan todeta, että writing conference -tapaamiset luovat potentiaalisen kanavan tutkielmatekstien laadun kohentamiselle sekä vieraan kielen kirjoitustaidon kehittämiselle, joten menetelmää voitaisi tulevaisuudessa käyttää laajemminkin akateemisen kirjoittamisen opetuksessa.