Browsing by Author "Numminen, Heli"

Tutkielmassa tarkastellaan kielteisen suhtautumisen ilmaisukeinoja kirjablogissa. Tutkimuskysymyksiä ovat, millä kielen keinoilla kirjablogin kirja-arvioissa ilmaistaan kielteistä suhtautumista teosta tai jotakin sen osaa kohtaan, millä tavoin bloggaaja esittää puheena olevaan teokseen kohdistuvia kielteisesti arvottavia väitteitä, kielteisiä kannanottoja, kritiikkiä ja kielteistä asennoitumista, miten bloggaaja sitoutuu sanomaansa ja huomioi bloginsa lukijat sekä miten kielteisen suhtautumisen ilmauksia voi lieventää tai vahvistaa. Tutkielman aineisto koostuu viidestä blogitekstistä vuodelta 2018. Aineisto on peräisin ”Mitä luimme kerran” -kirjablogista, joka on yhden henkilön pitämä, henkilökohtainen, julkinen blogi. Tutkimusmetodina käytetään lingvististä tekstintutkimusta ja diskurssianalyysia. Tutkielman taustaluvussa käsitellään tekstilajia sekä yleisesti että kirjablogin näkökulmasta. Luvussa myös esitellään aineiston blogitekstien ja postausten rakennetta. Teorialuvussa kolme esitellään Martinin ja Whiten suhtautumisen teoriaa ja suhtautuvaa kielenkäyttöä suomenkielisessä tutkimuksessa. Luvussa neljä tarkastellaan kielteisen suhtautumisen ilmaisukeinoja kirjablogissa esimerkkikatkelmien avulla. Tarkastelun kohteena ovat kielteiset sanavalinnat, kieltäminen, odotuksenvastaisuus, jäädä-verbin sisältävät rakenteet, metaforat ja ironia. Luvussa viisi käsitellään kielteisen suhtautumisen ilmaisukeinojen modifiointia vahvistimien, maksimaalistajien, varausten ja solidaarisuuden ilmaisun avulla. Luvussa kuusi esitellään tutkielman keskeiset johtopäätökset. Tutkielmassa havaitaan, että kirjabloggaajalla on käytössään lukuisia kielellisiä resursseja, joiden avulla voi tuoda esiin kielteistä suhtautumista. Subjektiivisten sanavalintojen ja erilaisten rakenteiden kautta syntyy bloggaajan persoonallinen, tunnistettava tyyli. Käy ilmi, että aineistossa esiintyy runsaasti keinoja, joilla lievennetään ja pehmennetään sanotun intensiteetin astetta. Näin voidaan osoittaa varauksellista suhtautumista väitteen totuusarvoon ja suojella sekä omia että toisen kasvoja mahdollisessa erimielisyystilanteessa. Sanotun intensiteetin astetta vahvistavia keinoja puolestaan esiintyy vähemmän. Koska kielteisen suhtautumisen ilmaisukeinoja esiintyy runsaasti rajatussakin aineistossa, niistä riittäisi aiheita useampaankin tutkimukseen. Pelkästään odotuksenvastaisuutta voisi tutkia lisää, sillä tässä tutkielmassa tarkasteltujen rakenteiden lisäksi se näyttää ulottavan juurensa myös kieltoilmiöön ja jäädä-verbin sisältäviin rakenteisiin.