Browsing by Author "Nurmi, Linda"

Tämän pro gradu -tutkielman aiheena on vapaa suora esitys ja mimeettisyyden vaikutelma Marguerite Durasin romaanissa Les Yeux bleus cheveux noirs (1986). Tutkielman lähtökohtana on määritellä vapaan suoran esityksen kieliopilliset, semanttiset ja kontekstuaaliset piirteet sekä selvittää miten vapaa suora esitys sijoittuu puheen esittämisen jatkumoon kaunokirjallisessa fiktiivisessä tekstissä. Puheen esittämisen jatkumo viittaa ilmiöön, jossa puheen esittämisen eri muodot vaihtelevat yhden tekstikatkelman sisällä. Aineistona oleva romaani sisältää runsaasti dialogeja, joissa kahden päähenkilön puhetta esitetään eri puheen esitysmuotoja varioiden. Puheen esittämisen tutkimus kaunokirjallisessa tekstissä pohjautuu kieliopilliseen, tekstilingvistiseen ja narratologiseen analyysiin. Työn tutkimusote on kvalitatiivinen ja siinä sovelletaan edellä mainittuja teoreettisia viitekehyksiä. Puheen esittäminen romaanissa (discours rapporté) viittaa tapaan, jolla henkilöhahmojen puhetta tuodaan ilmi kerronnan lomassa. Puheen esitys voi olla suoraa (discours direct), epäsuoraa (discours indirect), vapaata epäsuoraa (discours indirect libre) tai vapaata suoraa (discours direct libre). Klassinen puheen esitys koostuu kahdesta osasta: johtoilmauksesta (discours citant) ja referaatista (discours cité). Vapaissa puheen esityksen muodoissa sekä johtoilmaukset että väli- ja lainausmerkit jäävät pois. Vapaat puheen esityksen muodot voidaan osoittaa kuuluviksi tietyille henkilöhahmoille kontekstuaalisin ja semanttisin keinoin. Kaunokirjallisessa tekstissä puheen esitys ja tarinan kerronta nivoutuvat kertomukseksi, jota vie yleensä eteenpäin kertoja. Tutkielman analyysiosassa selvitetään ensin aineistona olevan romaanin kerronnallinen kehys ja rakenne. Sen jälkeen tarkastellaan vapaata suoraa esitystä ja mimeettisyyden keinoja tekstikatkelmien avulla. Aineistona olevan romaanin kertoja on sekä heterodiegeettinen (ei ole läsnä kertomuksen maailmassa) sekä ekstradiegeettinen (kertomuksen perustason ulkopuolella). Tutkielmasta tehdyt havainnot osoittavat, että vapaa suora esitys on määriteltävissä deiktisten viitepisteiden (persoonapronominit, demonstratiivipronomit, verbimuodot) perusteella, ja niiden puuttuessa kontekstuaalisiin ja semanttisiin tekijöihin tukeutuen. Tutkielman esimerkit osoittavat, että vapaa suora esitys on mimeettisin keino esittää henkilöhahmon puhetta. Puheen esityksen mimeettisessä jatkumossa vapaa suora esitys muodostaa yhden ääripään. Tutkielmasta ilmenee myös kuinka kaikilla puheen esittämisen muodoilla on useita mimeettisiä variantteja. Mimeettiset variantit ja erityisesti vapaa suora esitys luovat lukijalle vahvan mielikuvan henkilöhahmojen puheesta. Tämä luo illuusion, jonka mukaan lukija ikään kuin “kuulee” henkilöhahmojen lausumat repliikit. Kokonaisuudessaan tutkimus osoittaa kuinka moniulotteista ja varioivaa puheen esittäminen on kaunokirjallisessa fiktiivisessä tekstissä. Puheen esityksen muotoja ei voi lajitella tiukkoihin kategorioihin vaan ne ovat kielen ja kontekstin mukaan eläviä ja muuttuvia referoinnin keinoja.