Browsing by Author "Nurmilaukas, Aino"

Tutkielmassa tarkastellaan Suomen kuntien suomenkielisiä sloganeita, joissa esiintyy murrepiirteitä. Aineisto käsittää sloganit 16 kunnalta, jotka ovat Enontekiö, Pello, Sodankylä, Rauma, Pyhäranta, Nakkila, Somero, Ruovesi, Hollola, Nurmijärvi, Orimattila, Isojoki, Laihia, Juuka, Sulkava ja Tohmajärvi. Tutkimuskysymyksiä ovat, mitä murrepiirteitä sloganeihin sisältyy, millaisia merkityksiä näihin piirteisiin liittyy ja miten edeltävät kysymykset yhdistyvät kuntien omiin tavoitteisiin ja viestintään. Mukana on niin selkeästi murteeseen ja alueeseen yhdistyviä piirteitä kuin laajalevikkisempiä puhekielen piirteitä. Kaksi kuntaa hyödyntää sloganeissaan myös slangin sanastoa. Osaan murrepiirteistä on yhdistetty kansanlingvistisissä tutkimuksissa paljon merkityksiä, jotka liittyvät esimerkiksi maalaisuuteen, rehellisyyteen tai kaupunkilaisuuteen. Osa piirteistä taas on hyvin yleispuhekielisiä tai vaihtoehtoisesti tuntemattomampia, suppealevikkisimpiä murrepiirteitä, joita maallikkotutkimuksissa ei juuri kommentoida. Murretta voidaan käyttää sloganeissa laajasti monien eri murrepiirteiden avulla, mikä luo kuvaa aidosta murteen käytöstä, tai vain pienenä lisävärinä yhden piirteen muodossa. Tutkielma osoittaa, että myös lyhyeen sloganiin on mahdollista tuoda erilaisia merkityksiä hyvin pienenkin, yksittäisen murrepiirteen avulla. Murteen ja puhekielen käyttämiselle sloganeissa ei hahmotu yhtä yhtenäistä tavoitetta, vaan kuntien päämäärät sloganeiden taustalla ovat monenlaisia. Erilaisilla murteen ja puhekielen piirteillä on mahdollista niin korostaa kunnan sijaintia ja paikallisuutta kuin etäännyttääkin siitä. Tämän lisäksi murteen käyttö voi yhdistyä kunnan historiaan, perinteisiin, tarinoihin, paikallisidentiteettiin tai merkkihenkilöihin. Näin eri murteiden ja yksittäisten piirteiden merkitykset eivät ole yksioikoisia, vaan syntyvät yhteydessä kunnan muuhun viestintään, tavoitteisiin, strategiaan sekä kunnan olosuhteisiin kuten sijaintiin ja historiaan.