Browsing by Author "Ojala, Kristiina"

Tässä tutkimuksessa käsittelen pohjoissaamen adjektiiviadverbin dievva ’täysi; täynnä’ syntaktisia funktioita sekä eri funktioiden ja lauserakenteiden välistä monitulkintaisuutta. Selvitän, minkä funktioiden ja lauserakenteiden välillä monitulkintaisuutta tai rajapintoja ilmenee, ja miten erilaisten rakenteiden välinen monitulkintaisuus on syntynyt tai mistä se voi mahdollisesti johtua. Tarkastelen myös adjektiiviadverbin dievva alkuperää ja kehitystä. Toistaiseksi pohjoissaamen adjektiiviadverbeja on tutkittu ylipäätään hyvin vähän, aiempi tutkimus on painottunut leksikaaliseen tasoon, ja funktionaalinen puoli ja syntaksi ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tuottaa lisää tietoa sanan dievva funktioista ja lauserakenteita, joissa sana dievva esiintyy, mistä voi olla hyötyä muiden pohjoissaamen adjektiiviadverbien tarkastelussa tulevaisuudessa ja mahdollisesti esimerkiksi kieliteknologian työkalujen kehittämisessä. Tutkimukseni edustaa typologista tutkimusta, jossa aineistona toimii laaja korpusaineisto. Tutkimuksessani yhdistyy aineiston kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen tarkastelu, ja analyysin keskiössä on syntaksin analyysi tai rakenneanalyysi. Olen hyödyntänyt analyysissani ensinnäkin funktionaalista lähestymistapaa, sillä tutkimuksen keskiössä on sanan dievva funktiot ja niiden monitulkintaisuus lauseen mittaisissa yksiköissä. Toisekseen analyysissani olen hyödyntänyt konstruktivistista näkökulmaa, sillä sanan dievva kohdalla kaikkien (lause)rakenteiden ilmaisemia merkityksiä ei ole mahdollista ymmärtää suoraan muodon perusteella. Valtakielten mahdollisten vaikutusten selvittämisen vuoksi tutkimukseeni liittyy myös kontrastiivinen näkökulma. Aineistoni koostuu sekä kirjoitetun että puhutun kielen materiaalista. Kirjoitetun kielen aineisto on haettu saamelaiskielten korpustietokanta SIKOR:sta, ja käsittää 1913 lausetta. Puhutun kielen aineistossa yhdistyy kolme aikatasoa: Just Knud Qvigstadin Lappiske eventyr og sagn I-IV-kokoelmat on kerätty 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuolella, Dálvadas-aineisto puolestaan 1960–70-luvuilla, ja tuoreinta aineistoa edustaa 2020-luvun jälkeen julkaistuista podcasteista litteroitu aineisto. Puhutun kielen aineistossa sana dievva esiintyy 95 lauseessa. Sana dievva esiintyy aineistossa viidessä pääasiallisessa syntaktisessa funktiossa: predikatiivina, kvanttoriadverbina, adpositiona, adjektiiviattribuuttina ja adjektiivin tai nominilausekkeen astemääritteenä. Sana dievva esiintyy aineistossa myös pääsanansa kanssa yhteen kirjoitetussa muodossa suffiksina. Koska sana dievva on täysin taipumaton, eikä erilaisia funktioita ole näin ollen mahdollista erottaa tai ilmaista morfologisin keinoin, oletuksena oli, että syntaksin merkitys erilaisia funktioita erottavana tekijänä kasvaisi. Tutkimuksessa kuitenkin kävi ilmi, että monitulkintaisuutta ilmenee useiden eri funktioiden ja lauserakenteiden välillä, eikä kaikissa tapauksissa erilaisia merkityksiä ole mahdollista erottaa edes syntaksin perusteella. Aineistossa esiintyy lauserakenteita, jotka ovat keskenään muodoltaan identtisiä, mutta jotka ilmaisevat täysin erilaisia merkityksiä. Eniten monitulkintaisuutta ilmenee kvanttoriadverbin ja muiden funktioiden välillä. Monitulkintaisuuteen vaikuttaa ensisijaisesti sanajärjestyksen vapaus, mutta myös tiettyihin funktioihin liittyvät syntaktiset ominaisuudet tai rajoitteet. Sanan dievva käytössä on havaittavissa mahdollisesti pohjoissaamen puhuma-alueen valtioiden valtakielten, suomen ja skandinaavisten kielten, vaikutusta tietyntyyppisiin lauserakenteisiin ja funktioihin.