Browsing by Author "Pönniö, Pinja"

Tämä tutkielma käsittelee lukivaikeuden vaikutuksia kielen oppimisen motivaatioon. Lukivaikeus on geneettinen ja neurologinen oppimisvaikeus, joka vaikuttaa etenkin lukemiseen, lausumiseen ja kirjoittamiseen. Nämä vaikeudet taas tulevat ilmi erityisesti vierasta kieltä opiskeltaessa. Lukivaikeutta ja kielten oppimiseen motivoitumista on kumpaakin tutkittu laajasti, mutta näitä kahta ilmiötä yhdistäviä tutkimuksia on hyvin vähän. Vastaavanlaista tutkimusta ei myöskään ole Suomen kontekstissa vielä toteutettu, joten halusin selvittää, minkälaisia asenteita lukivaikeudesta kärsivillä on kirjoitusasultaan toisistaan poikkeavia kieliä, kuten ruotsia ja englantia kohtaan. Tutkielmassa vertaillaan haastateltavia, joilla on lukivaikeus haastateltaviin, jotka eivät kärsi lukivaikeudesta. Näin pyrin selvittämään, millaisia samankaltaisuuksia ja eroja näiden kahden ryhmän väliltä löytyy. Tutkielman aineisto koostuu 12 haastattelusta. Haastateltavat olivat haastatteluhetkellä 18–25-vuotiaita henkilöitä eri koulutustaustoista ja aloilta. Kuudella haastateltavalla on diagnosoitu lievä, keskivaikea tai vaikea lukivaikeus ja kuudella ei ole lukivaikeutta. Haastattelut äänitettiin ja vastaukset litteroitiin ja jaettiin temaattisesti kolmeen kategoriaan: tavoitteet, minäkäsitykset (self-guides) ja asenteet. Kategorioihin jaettuja vastauksia vertailtiin vertailuryhmien sisällä, niiden välillä sekä suhteessa aiempiin tutkimuksiin. Lukivaikeudesta kärsivät haastateltavat olivat opiskelleet huomattavasti vähemmän vieraita kieliä, heillä oli negatiivisempia asenteita kielten opiskelua kohtaan, ja he kokivat olevansa vähemmän päteviä vieraiden kielten käyttäjiä toiseen vertailuryhmään verrattuna. Lisäksi he olivat välineellisesti ja ulkoisesti motivoituneita: heitä motivoi pääasiassa kokeiden ja kurssien läpäisy. Vertailuryhmän tapaan he korostivat myös sitä, kuinka ehdoton englannin kielen taito on nykypäivän työelämässä. Ulkoisten tavoitteiden ja heikomman minäpystyvyytensä myötä myös heidän tulevaisuuden minäkäsityksensä vaikuttivat vertailuryhmää heikommilta. Tukiopetuksen laadulla ja rohkaisulla näyttäisi olevan merkittävä vaikutus erityisesti lukivaikeudesta kärsivien asenteisiin. Tutkielman tulosten mukaan näyttäisi siltä, että lukivaikeudesta aiheutuvat vaikeudet oppimisessa voivat johtaa epäonnistumisten, negatiivisten asenteiden ja heikon motivaation kierteeseen. Toisaalta sisäisemmin motivoituneempia ja kielten oppimiseen positiivisesti suhtautuvia haastateltavia yhdisti oppimisen mielenkiintoisuus ja hauskuus, minkä vuoksi he olivat valmiita näkemään vaivaa kielen oppimisen eteen. Tämä puolestaan johti onnistumisen kokemuksiin, positiivisiin asenteisiin sekä positiivisen motivaation kierteeseen. Tukeakseen lukivaikeudesta kärsiviä kieltenopettajien olisikin tärkeää ymmärtää, millaisia asenteita lukivaikeudesta johtuvat haasteet, epäonnistumiset ja riittämättömyydentunne voivat saada aikaan. Positiiviset kokemukset kielten opiskelusta taas johtavat positiivisiin asenteisiin ja motivaatioon, mikä puolestaan auttaa muovaamaan minäkuvaa pätevästä kielenkäyttäjästä.