Browsing by Author "Pollari, Emmi"

Tutkielmassa tarkastellaan puheessa syntyneitä sekarakenteita, kontaminaatioita. Pääosin kahdesta eri sanasta sekoittuneista kontaminaatioista on kartoitettu niiden muotorakenteen lisäksi ilmaukseen osallistuneiden sanojen keskinäisiä merkityssuhteita. Tämän lisäksi näiden epäkonventionaalisina pidettyjen sanojen ja ilmausten esiintymistä on verrattu Internetin kieleen. Kontaminaatioaineisto on vuosien aikana kerätty puhutun kielen vuorovaikutustilanteista keskusteluista sekä tv-ohjelmista. Sanasekoittumien selitykset ja kontaminaatioon osallistuneet sanat ovat selvinneet puhekontekstista ja puhujien oman kielensä analysoinnin tuloksena. Tutkielma keskittyy nykykieleen, ja kontaminaatiota tarkastellaan kognitiivisen kielinäkemyksen sekä psykolingvistiikan tutkimusten valossa. Historiallinen näkökulma otetaan kuitenkin huomioon, sillä kontaminaatio ilmiönä tunnetaan historiallisessa ja vertailevassa kielitieteessä yhtenä kielenmuutoksen aiheuttajana. Kontaminaatioilla on ollut rooli myös kielessä vaikuttavan analogian määrittelyssä. Vaikka kontaminaatiot eivät ole ennustettavia, niiden rakenteesta on löydettävissä tiettyjä yhdenmukaisuuksia. Sanakontaminaatio on esimerkiksi hyvin usein sananmuunnoksen toinen osa kontaminaatioon osallistuvista sanoista: kontaminaatio potki sanoista poikki ja katki näkyy sanoista tehtävässä sananmuunnoksessa kaikki ja potki. Toinen keskeinen havainto kontaminaatioista on, että niiden sanahahmo seuraa lähes aina vähintään toista kontaminaatioon osallistuvan sanan sanahahmoa, esimerkiksi muoto lumpukka sanoista ulpukka ja lumme seuraa morajäsennyksen mukaan sanan ulpukka sanahahmoa. Keskeistä kontaminaatioiden muodostumisessa on sanojen semantiikka. Tutkimuksessa osoitetaankin, että ilman sanojen välillä olevaa semanttista linkkiä kontaminaatiota ei voi muodostua. Kaikkein useimmiten suhde on lähimerkityksinen, mutta esimerkiksi samaan merkityskenttään kuuluvat sanat, kuten ihmisen ruumiinosat peukalo ja varpaat, voivat muodostaa puheessa sekamuodon varpalo. Sekoittumiseen voi vaikuttaa myös aiemmin puhuttu tai kuultu äänneaines. Tämä kontaminaation muodostumiseen liittyvä problematiikka otetaan tutkimuksessa huomioon. Toisaalta työssä keskitytään lähinnä puhujien tuotoksiin eikä syihin pureuduta tarkemmin. Tutkimuksessa myös verrataan aineiston kontaminaatioita Internetissä käytettävään kieleen. Tällöin on todettavissa, että joillakin kontaminaatiomuodoilla on frekvenssiä kirjoitetussakin kielessä. Esimerkiksi ilmaukset siipale (viipale + siivu), suhtalaisen (suhteellisen + kohtalaisen) sekä tarpeudesta (tarpeellisuudesta + esim. tärkeydestä) ovat Internetissä kirjoittavien käytössä. Aineistoon kontaminaatioina kirjatut esimerkit eivät kaikille olekaan epäkonventionaalisia sanoja. Kontaminaatioita tarkastelemalla voi havaita, miten kielen rakenteet joustavat ja miten ilmaukset joissakin tapauksissa muuttuvat konventionaalisiksi niin suomessa kuin muissakin kielissä. Suurin osa kontaminaatioista on kuitenkin hetkellisiä ilmauksia, jotka kertovat mielenkiintoisella tavalla merkitysten muotoutumisesta puhehetkellä.