Browsing by Author "Ponto, Martta"

Tutkielma käsittelee tyylikeinojen kääntämistä sellaisessa alkutekstissä, jossa yhdistetään aiemmin kirjoitettuun tekstiin uutta tekstiä. Tutkimusaineistona käytän Jane Austenin ja Seth Grahame Smithin Pride and Prejudice and Zombies –teosta (2009) ja Virpi Vainikaisen suomenkielistä käännöstä Ylpeys ja ennakkoluulo ja zombit (2010). Tarkoituksenani on tarkastella millaisin keinoin 2000-luvulla kirjoitettua tekstiä on tehty tyyliltään samankaltaiseksi alkuperäisteoksen eli Jane Austenin Pride and Prejudice –teoksen kanssa. Hypoteesini on, että aineisto sisältää etenkin erilaisia arkaismeja ja että teksteissä on pyritty vanhahtavaan tyyliin. Tutkielman teoreettisena pohjana toimivat genreteoria ja tyylikeinojen kääntämisen tutkimus. Genre on tutkimusaineiston huomioon ottaen oleellinen kehys, koska tutkimusaineiston alkuteksti on genreltään vaikeasti määriteltävissä. Se yhdistää Austenin alkuperäisteokseen zombitarinan ja sekoittaa täten tietoisesti genrejä keskenään. Aineiston lomittuneen luonteen myötä sulavuutta tavoiteltaneen sekä alkutekstissä että käännöksessä, jolloin tekstin tyylikeinot ovat tärkeässä osassa sujuvan lukukokemuksen saavuttamisessa. Painotan tutkielmassani erilaisten arkaismien tutkimista, koska niitä on tutkittu aiemmin vähän. Käytän arkaismien tutkimuksen apuna Dirk Delabastitan havaintoja arkaismien käytöstä ja David Minughin luokittelua arkaismien erilaisista käyttötavoista. Tutkielma on luonteeltaan deskriptiivinen, pyrin esittelemään erilaisia tyylikeinoja niiden arvottamisen sijaan. Analysoin tutkielmassa esimerkkejä erilaisista tyylikeinoista ja nostan esiin myös kääntäjän käyttämiä käännösstrategioita. Arvioin käännöksen tyylikeinojen vanhahtavuutta käyttämällä Kotimaisten kielten keskuksen sähköisiä korpusaineistoja ja esittelemällä vaihtoehtoisia käännöksiä. Lisäksi pohdin tyylikeinojen suhdetta teoksen mahdollisiin genreihin. Analyysi osoittaa, että sekä alkutekstistä että käännöksestä löytyy erilaisia arkaismeja. Vanhahtavaa sanastoa on käytetty käännöksessä niin alkutekstin vanhahtavien ilmaisujen kuin muidenkin ilmaisujen käännöksissä. Kääntäjä on siis käyttänyt lisäyksiä ja korvauksia strategianaan. Tyylikeinoista nousivat esiin etenkin allitteraatio ja eufemismit, mutta myös sanaleikkejä ja mahdollisia pseudoarkaismeja oli havaittavissa. Aineisto sisältää esimerkkejä etenkin erilaisista aistimuksiin nojaavista käännösratkaisuista, joiden voidaan nähdä sopivan etenkin kauhukirjallisuuden genren konventioihin. Zombeihin liittyvien osuuksien väkivaltaisuus ja Austenin tapakuvaus luovat ristiriitoja sekä teoksen sisältöön että sen kieleen.