Browsing by Author "Pulliainen, Annamiina"

Kouluratsastus on yksi olympialajeista. Lajin kansainvälisen järjestötoiminnan alusta lähtien sen kilpailuissa käytettävien sääntöjen ja arvosteluperusteiden harmonia on ollut yksi eri maiden lajiorganisaatioiden tärkeimmistä tavoitteista. Tämä tutkielma tutkii suomen-, englannin- ja saksankielisten kouluratsastuksen termien ja käsitteiden vastaavuutta kouluratsastuksen erikoiskielessä. Sen tavoite on esittää erityisesti käsitteiden vastaavuuden ongelmakohdat ja tehdä näkyväksi käsitteiden nimeämisen periaatteet suomen kielessä sekä tarkastella nimitysten laatua lajin yhteiskunnallisen hyväksynnän näkökulmasta. Tutkimuksen aineistona toimivat kansainvälisen ratsastajainliiton lajille laatimat arvosteluohjeet, Suomen ja Saksan kouluratsastuksen kilpailusäännöt sekä Suomessa käytössä olevat kouluratsastusohjelmat. Suomen- ja saksankielisiä käsitteitä verrataan englanninkielisestä kiinteästä esikuvasta kerättyihin keskeisiin käsitteisiin. Käsitteiden suomenkieliset nimitykset luokitellaan sen mukaan, miten ne ovat erikoiskieleen tulleet, eli millainen niiden suhde on suomen yleiskieleen ja vieraisiin kieliin. Analyysi kertoo, että suurin osa aineiston käsitteistä on tutkittujen kielten välillä harmoniassa keskenään. Kolmen käsitteen vastaavuus on osittaista saksan ja muiden tutkittujen kielten välillä. Suomen kielestä puuttuu neljä käsitettä, joista kaksi esiintyy vakiintumattomilla nimityksillä kouluratsastusohjelmissa. Kaksi kouluratsastuksen arvostelun peruskäsitettä puuttuu suomen kielestä kokonaan. Tämä tutkimus ehdottaa kaikille puuttuville käsitteille ja termeille vastineet. Suurin osa käsitteiden nimityksistä on tähän erikoiskieleen luotuja, ja ne ottavat pääosin mallia muista kielistä. Erikoiskieleen hyväksyttyjä ja motivoidusti valittuja nimityksiä esiintyy luotuja vähemmän. Aineistosta nousee esiin myös viisi kieleen tuotua nimitystä, jotka ovat sitaattilainoja muista kielistä. Ratsastuksen erikoiskielessä ei juurikaan ole piirteitä, joiden voisi kuvitella olevan merkityksellisiä lajin sosiaaliselle hyväksynnälle. Hevosen kuuliaisuuden arvioimisesta pitäisi pitäytyä ja arvioida sen sijaan hevosen saaman koulutuksen onnistumista. Tutkimus ei rakenna varsinaista sanastoa kouluratsastuksen erikoiskielelle, mutta sitä voidaan pitää sellaisen luomisen pohjana.