Browsing by Author "Punsar, Ville"
Now showing items 1-2 of 2
-
Punsar, Ville (2015)Tutkielmani käsittelee suomennetun kaunokirjallisuuden vastaanottoa 1900-luvulla kulttuurilehti Valvojassa sekä sen nk. seuraajissa, joita ovat Valvoja-Aika, Suomalainen Suomi Valvoja ja Kanava. Aineistoni koostuu 198 suomennosarvostelusta, joissa on arvioitu 251 kaunokirjallista teosta. Tutkielmassani kuvailen toisaalta suomennetun kaunokirjallisuuden asemaa suhteessa supisuomalaiseen kirjallisuuteen, toisaalta arvostelijoiden käyttämiä arviointiperusteita sekä näiden ajallista kehitystä ja suhdetta toisiinsa. Ajallista kehitystä havainnollistaakseni olen analysoinut em. lehdissä ilmestyneet arvostelut neljältä eri vuosikymmeneltä: 1900-, 1930-, 1960- ja 1990-luvulta. Tutkimukseni ydin on laadullinen analyysi, mutta johtopäätöksien tekemisessä keskiössä on myös tutkittujen ilmiöiden määrällinen kehitys. Käännösteoreettisessa mielessä työni edustaa historiallis-deskriptiivistä suuntausta. Havainnollistan alkuperäisen ja suomennetun kaunokirjallisuuden voimasuhteita toisiinsa Itamar Even-Zoharin (1990) kehittämällä polysysteemiteorialla, jossa kirjallisuuden lajin arvostusta kuvaa sen asema kirjallisuuden polysysteemissä: mitä lähempänä lajin asema on systeemin keskiötä, sitä enemmän sillä on vaikutusvaltaa muuhun kirjallisuuteen. Suomennoskirjallisuuden aseman määrittelemiseksi polysysteemissä analysoin mm. sitä, kuinka arvostelijat suhtautuvat kääntämisen normeihin sekä sitä, kuinka he tarkastelevat arvioitua teosta nimenomaan suomennoksena. Arvostelijoiden käännöksestä käyttämiä arviointiperusteita nimitän kääntämisen normeiksi Gideon Touryn ([1995] 2012) määritelmän mukaan. Analysoin tutkimuksessani kahdenlaisia normeja. Kääntämisen politiikkaan liittyvällä ennakkonormilla kuvaan arvostelijoiden yleistä suhtautumista alun perin suomeksi kirjoitetun kirjallisuuden ulkopuolelta tuleviin vaikutteisiin. Alkunormi puolestaan valottaa arvostelijoiden käännösideologiaa tekstin tasolla: tuleeko käännöksen nojautua ensisijaisesti lähdekulttuurin vai kohdekulttuurin normeihin? Tutkimustulosteni mukaan suomennetulla kaunokirjallisuudella oli 1900-luvun alussa keskeinen asema kirjallisuuden polysysteemissä, mutta alkuperäinen suomenkielinen kirjallisuus vaikuttaisi syrjäyttäneen suomennokset kohti periferiaa vuosisadan jälkimmäisellä puoliskolla. Aseman marginalisoitumisesta huolimatta suomennoskirjallisuus on tutkimustulosteni valossa kuitenkin olennainen osa suomenkielistä kirjallisuutta. Käännösteorian käsittein suomenkielistä kirjallisuutta voisikin luonnehtia avoimeksi systeemiksi. Arvosteluissa toteutuneista kääntämisen normeista erityisen huomionarvoinen on ennakkonormi: ylivoimainen enemmistö kriitikoista suhtautuu positiivisesti siihen, että suomenkielistä kirjallisuutta täydennetään teoksilla, jotka on alun perin kirjoitettu muulla kuin suomen kielellä. Kriitikot kommentoivat ennakkonormia erityisen aktiivisesti 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla, jolloin suomennoskirjallisuudella oli keskeinen asema kirjallisuuden systeemissä. Systeemi- ja normiteoria ovat tutkimustulosteni perusteella hyödyllisiä työkaluja tutkittaessa kirjallista kulttuuria, joskaan erityisesti polysysteemi-käsitteen soveltaminen ei ole täysin ongelmatonta. Soveltamani teoriapohja vaikuttaisi kuitenkin soveltuvan tämän kaltaiseen käännöshistorialliseen tutkimukseen, sillä havaintojeni perusteella käännöskirjallisuuden arvostus ja käännöskritiikeissä toteutuneet kääntämisen normit ovat yhteydessä toisiinsa. Käännöksissä toteutuneita normeja ja käännöskirjallisuuden asemaa vertailevalla tutkimuksella voisi saada lisätietoa siitä, miten kääntäjien tekemät ratkaisut ovat yhteydessä käännöskirjallisuuden yleiseen arvostukseen kohdekulttuurissa.
-
Punsar, Ville (2019)Tutkielmassa analysoidaan tulosvaroitustiedotteita sekä niitä käsitteleviä uutisia kriittisen genreanalyysin metodologiaan perustuvalla menetelmällä. Tutkielman tavoitteena on selvittää tekstien kokonaisrakenteiden ja kielellisten piirteiden analyysin avulla sitä, millaisia normeja ja yksityistavoitteita tulosvaroituksen lajityyppiin liittyy. Toisaalta tavoitteena on myös kartoittaa tulosvaroitustiedotteen ja -uutisen intertekstuaalista suhdetta tarkastelemalla sitä, millaisia teksti(laji)ketjuja tiedotteet ja uutiset muodostavat. Tutkielman tiedoteaineisto koostuu niistä Helsingin pörssin päälistalle listattujen yhtiöiden tulosvaroituksista, jotka on julkaistu vuoden 2018 ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Uutisaineisto sisältää puolestaan kyseisiä tiedotteita käsittelevät Kauppalehden uutiset. Yhteensä analysoitavana on 32 tekstiä: 16 tiedotetta ja 16 uutista. Työssä osoitetaan, että sekä positiivisissa että negatiivisissa tulosvaroituksissa on merkkejä tuloksenhallinnan yksityistavoitteesta eli sellaisista kielellisistä ja viestinnällisistä keinoista, joiden avulla yhtiöt tavoittelevat mahdollisimman myönteistä kuvaa julkisuudessa. Kaikille tiedotteille yhteinen piirre on se, että niissä ei käytetä lainkaan tulosvaroitus-substantiivia tai varoittaa-verbiä. Tyypillisintä tuloksenhallinta on aineiston valossa kuitenkin negatiivisille tulosvaroituksille, sillä erityisesti niissä pörssiyritykset hyödyntävät tulosvaroituksen genrelle ominaista kasvun ja kehityksen retoriikkaa omiin tarkoitusperiinsä. Rakenteen osalta tiedotteissa hallitaan tulosta esimerkiksi poikkeamalla niin kutsutusta kärjellään seisovan kolmion mallista, jossa tärkein tieto esitetään tekstin alussa. Tulosvaroitusuutisten analyysista puolestaan selviää, että uutiset rakennetaan lähes kokonaan pörssi-tiedotteiden suorien ja epäsuorien lainausten varaan. Ensisijaisesti uutisessa on äänessä varoituksen julkaissut yhtiö, mutta Kauppalehti hallitsee äänen kuulumista nostamalla uutiseen tiedotteen tärkeimmän sisällön siten, että tyypillinen uutisteksti noudattaa kärkikolmiomallia. Tutkielman keskeinen päätelmä on, että vaihtelusta ja tuloksenhallinnasta huolimatta aineiston tiedotteet voidaan tunnistaa tulosvaroituksen genren jäseniksi. Paikoin positiivisuusstrategiat kuitenkin koettelevat genren normeja. Toistaiseksi suomenkielistä sijoittajaviestintää käsittelevää lajitutkimusta on saatavilla niukasti, joten tutkielman voi nähdä täydentävän fennistiikan kenttää tällä saralla.
Now showing items 1-2 of 2