Browsing by Author "Puntila, Pia"

Tutkielmani tarkoituksena on tutkia suomalaisten reaalioiden, eli kulttuurisidonnaisten elementtien kääntämistä englanniksi ja ranskaksi. Aineistonani käytän Tuomas Kyrön teosta Kerjäläinen ja jänis (2011), ja sen ranskankielistä käännöstä Les tribulations d’un lapin en Laponie (2012), jonka on kirjoittanut Anne Colin du Terrail, sekä David McDuffin laatimaa englanninkielistä käännöstä The beggar and the hare (2014). Tarina on uudelleenkerronta Arto Paasilinnan Jäniksen vuodesta (1975). Reaalialla tarkoitetaan kulttuurisidonnaisia käsitteitä, jotka ovat kulttuurin ulkopuolisille vieraita. Ne voivat olla eris- tai yleisnimiä, jotka liittyvät esimerkiksi arkisiin tai yhteiskunnallisiin tilanteisiin, kuten esimerkiksi politiikkaan, ruokaan tai sääilmiöihin. Tutkimukseni on kvantitatiivinen ja analysoin kaikkien aineistostani löytämieni reaalioiden käännökset. Aineistossani on 192 reaalia, jotka olen jakanut kahteen kategoriaan: yhteiskunnallisiin ja maantieteellishistoriallisiin. Jaottelu perustuu Nedergaard-Larsenin (1993) luomiin reaaliakategorioihin, joita olen muokannut tutkielmaani varten. Työni tarkoitus on tutkia, minkälaisia käännösstrategioita kääntäjät ovat työssään käyttäneet. Globaalina käännösstrategiana tutkin kotouttamisen ja vieraannuttamisen strategioita (Venuti 1995), jotka perustuvat käännöksissä käytettyihin yksittäisiin paikallisstrategioihin (Leppihalme 2001). Tutkimuksesta selviää, että molempien käännösten kolme käytetyintä paikallisstrategiaa ovat suora siirto, selitys ja korvaus hyperonyymillä. Neljänneksi ja viidenneksi käytetyimmät strategiat ovat suora käännös sekä suoran siirron ja suoran käännöksen yhdistelmä. Poistoa ja kulttuuriadaptaatiota käytetään molemmissa käännöksissä kaikkein vähiten. Tutkimuksesta selviää, että englanninkielinen käännös on hieman ranskankielistä vieraannuttavampi: se sisältää 79,17 % vieraannuttavia käännöksiä kun taas ranskankielisessä käännöksessä vastaava luku on 76,56 %. Näin ollen molemmat käännökset sisältävät kuitenkin myös kotouttavia elementtejä, joita ranskankielisessä käännöksessä on 23,44 % ja englanninkielisessä käännöksessä 20,83 %. Tuloksista voidaan päätellä, että molempien käännöksien päästrategiana on vieraannuttava käännös, joka sisältää kuitenkin myös kotouttavia elementtejä.