Browsing by Author "Quiroz, Matias"

Tämän tutkielman tavoitteena on esitellä miten keinokieli folksprakin eri varianttien substantiivi- ja adjektiivitaivutus toimii ja tutkia, jos ruotsin kieli on vaikuttanut folksprakin substantiivi- ja adjektiivitaivutukseen. Folksprak on niin kutsuttu alueellinen apukieli, jota kehitetään germaanisten kieltenpuhujien yhteiseksi kommunikaatiovälineeksi. Folksprakia kehitetään monen eri henkilöiden toimesta ja täten folksprakista on kehitetty monia eri vaihtoehtoisia variantteja. Tutkielman aineisto on koottu folksprak.org -sivustolta löytyvistä kielioppikuvauksista ja -ehdotuksista siinä määrin, kun niitä on saatavilla. Tutkimuksessa käytettävien varianttien kielioppikuvauksissa ja -ehdotuksissa folksprakin eri varianttien kehittäjät esittelevät oman näkemyksensä siitä, millainen folksprakin pitäisi olla. Tässä tutkimuksessa keskitytään kuvauksissa ja ehdotuksissa esiteltäviin substantiivi- ja adjektiivitaivutuksiin. Esittelen tutkielmassa jokaisen käytetyn variantin substantiivi- ja adjektiivitaivutuksen eri ominaisuudet, jonka jälkeen vertailen kyseisiä ominaisuuksia ruotsissa esiintyviin ominaisuuksiin. Adjektiivien taivutukseen liittyen vertailun kohteena on myös perifrastiset apusanat, joita käytetään joidenkin adjektiivien vertailumuotojen korvikkeena. Ominaisuuksissa keskeisimmät osat ovat taivutuspäätteiden kirjoitusasu ja käyttö, sekä ääntäminen siinä määrin, kun sitä pystyy aineiston perusteella vertailemaan. Vertailun tukena käytetään vertailutaulukoita, joissa ruotsin sekä folksprakin taivutusmuodot ovat vierekkäin. Tutkielmassa ilmenee, että ruotsin ja folksprakin yhteys substantiivien ja adjektiivien taivutuksessa on vähäinen. Samankaltaisuuksia ruotsin ja folksprakin varianttien välillä löytyy, mutta samankaltaisuudet ovat pääosin pieniä. Folksprakin samankaltaisuudet kohdistuvat myös pääosin ruotsin harvinaisempiin taivutusmuotoihin, jolloin on oletettavissa, etteivät samankaltaisuudet todennäköisesti johdu ruotsin vaikutuksesta folksprakiin. Poikkeuksena samankaltaisuuksiin on substantiivien genetiivimuodot, jotka ovat ruotsissa ja folksprakin varianteissa hyvin samankaltaisia ja ruotsin vaikutus folksprakiin on tässä suhteessa mahdollinen. Tutkielman laajuuden valossa ei voida kuitenkaan esittää varmoja johtopäätöksiä, sillä samankaltaisuuden ruotsin ja folksprakin välillä saattavat olla vain germaanisten kielten yhteisten ominaisuuksien ilmentymiä. Tämän takia jatkotutkimuksia, joissa tarkastellaan muiden germaanisten kielten vaikutusta folksprakiin, tarvitaan ruotsin ja folksprakin todellisen yhteyden määrittelemiseksi.