Browsing by Author "Rantala, Tiitus"

Tämä maisterintutkielma käsittelee Marcel Proustin romaanin À La Recherche du Temps Perdu (1913–1927) asemaa romaanikirjallisuuden historiassa. Tutkimuksen lähtökohtana on se, että Proustin romaanissa ilmenee postmoderneja ja postindividualistisia piirteitä, jotka ennakoivat romaanilajin kehitystä 1900-luvulla. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten nämä piirteet ilmenevät Proustin romaanissa, ja miten Proustin romaani kokonaisuutena sijoittuu romaanitraditioon. Tutkimuksen ensisijaisena aineistona on yksi À La Recherche du Temps Perdu -romaanin osa, Le Côté de Guermantes (1920–1921), jota analysoidaan erilaisten romaaniteoreettisten käsitteiden avulla. Näitä käsitteitä ovat individualismi, postindividualismi, moderni romaani ja postmoderni romaani. Tutkimuksessa hyödynnetään postmodernin ja postindividualistisen kirjallisuuden teorioita, kuten Lyotardin, Ricardoun, McHalen ja Saariluoman näkemyksiä. Le Côté de Guermantes -osan lisäksi poiketaan muissa Proustin romaanin osissa. Tutkimuksessa myös tarkastellaan kirjallisuushistoriaa ja romaanin kehitystä sekä Proustin À La Recherche du Temps Perdu -romaanin sijoittumista romaanin kehityksen jatkumossa. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että Proustin romaanissa esiintyy sellaisia postmoderneja ja postindividualistisia elementtejä, jotka kyseenalaistavat individualistisen romaanin muodon, individualistisen subjektin ja tiedon sekä tieteen auktoriteetin romaanissa. Subjektin toiminta on käsiteltävässä romaanissa passiivista ja hänen kokemuksensa sirpaloitunutta. Käsiteltävän romaanin kertojan individualistinen kokemus heikkenee hänen kehityksensä puutteesta ja metaforien vaikutuksesta johtuen. Hänen on vaikea luoda käsityksiä ympäristössä, jossa tiedon hankkimisen mahdollisuus on kyseenalaistunut. Tutkimus päätyy siihen, että À La Recherche du Temps Perdu -romaanin asema romaanikirjallisuuden historiassa on monitahoinen ja monitulkintainen, ja että romaani tarjoaa hyvän tutkimuskohteen romaanin muutoksia käsittelevälle tutkimukselle tai tutkimukselle, joka käsittelee eri romaanityyppien suhdetta kirjallisuushistoriassa. Tutkimus osoittaa myös, että postindividualismin käsitettä voi hyödyntää myös romaanissa, jonka on perinteisesti katsottu olevan modernistinen ja individualistinen. Tutkimuksen tuloksia ovat myös huomiot siitä, miten postindividualismin käsite on hyödyllisin sovellettuna muihin kirjallisuusteoreettisiin käsitteisiin