Browsing by Author "Rauhalahti, Inari"

Tutkielmassa tarkastellaan neljän monikielisen maahanmuuttajataustaisen nuoren kielellisten resurssien roolia osana heidän kielirepertuaariaan. Tutkimuksen keskiössä ovat kielelliset valinnat ja niiden merkitys vuorovaikutuksessa. Tutkittavien kieli-identiteettiä tarkastellaan sekä kotikielen että koulukielten, suomen ja englannin, osalta. Erityinen kiinnostus on suomen kielessä. Tutkimus edustaa monikielisyystutkimusta ja kuuluu myös vuorovaikutussosiolingvistiikan piiriin. Tutkimusote on laadullinen. Aineisto on kerätty kaksikielisestä koulusta etnografista menetelmää hyödyntäen. Sitä tarkastellaan kahdesta eri näkökulmasta: ensimmäinen sisältää tutkittavien omaa metakieltä keskusteluista, haastatteluista ja esseekirjoitelmista, ja toisessa näkyy tutkittavien välinen keskinäinen vuorovaikutus ja kielenkäyttö heidän työskennellessään suomenkielisen ryhmätyön äärellä. Tutkimuksessa osoitetaan, että tutkittavat toimivat sujuvasti sekä suomen että englannin kielellä niin opiskeluissaan kuin vapaa-aikanakin. Äidinkielen tutkittavat määrittelevät alkuperäkriteeriin pohjautuen vanhempien lähtömaan kieleksi. Se on käyttökielenä kotona; koulussa sitä ei käytetä. Kaksikielisyys suomen ja englannin osalta toteutuu tutkittavilla eri tavoin. Kaikki ovat syntyneet Suomessa. Kaksi heistä on päässyt varhaislapsuudessaan osalliseksi suomen kieleen, ja he ovat vasta kouluikäisinä oppineet englannin. He ovat identifioituneet suomenkielisyyteen ja pitävät suomea myös toisena äidinkielenään toisin kuin ne kaksi, jotka ovat aloittaneet suomen kielen opiskelun vasta kouluiässä. Nämä ovat puolestaan identifioituneet vahvemmin englannin kieleen, ja he toivoisivat itselleen parempaa suomen kielen taitoa. He olisivat toivoneet, että heidän vanhempansa olisivat panostaneet enemmän heidän suomen kieleensä, jotta kielitaito olisi parempi. Tutkittavien keskinäisessä vuorovaikutuksessa suomenkielisen ryhmätyön tekemisessä käy ilmi, kuinka joustavasti käytössä ovat sekä suomi että englanti. Osallistujat käyttävät koulun oppilaitten keskinäistä tyyliä, jota kutsutaan tutkitussa kouluyhteisössä finglishiksi. Tässä tutkimuksessa sitä tarkastellaan esimerkkinä kieleilystä. Tutkielma havainnollistaa, millainen suhde kaksikielisessä koulussa oleville maahanmuuttajataustaisille oppilaille voi muodostua suomen kieleen ja sen käyttämiseen. Se osoittaa, että suomen kielen roolin vahvistaminen tulisi aloittaa mahdollisimman varhain, jotta kaksikielisen lapsen kielirepertuaarissa vahvistuisi tasapuolisesti molemmat koulun opetuskielet. Tutkimus antaa tietoa, jota opettajat voivat välittää monikielisten oppilaitten vanhemmille heidän lastensa suomen kielen vahvistamisen tärkeydestä.