Browsing by Author "Rintapää, Anniina"

Tämän tutkielman tavoitteena on saada käsitys Suomessa esiintyvien ruotsinkielisten murteiden puhujien asenteesta omaa kotimurrettansa kohtaan. Tutkielmassa kotimurteella tarkoitetaan sitä murretta, jonka vastaaja kokee ensimmäiseksi puhumakseen murteeksi. Suomessa puhuttavaa ruotsin kieltä leimaa vahvat alueelliset murteet. Toisen kotimaisen kielen puhujia on Suomessa noin 6 % mutta harva heistä puhuu kuitenkaan täysin samalla tavalla. Tutkielman pohjana toimii asennetutkimuksissa usein käytetty kolmen komponentin malli, jonka mukaan asenne koostuu tiedosta, tunteesta sekä toiminnasta. Kysely toteutettiin nettipohjaisella kyselylomakkeella loka-marraskuussa 2020 ja siihen vastasi yhteensä 338 henkilöä. Kyselylomake julkaistiin Facebook-ryhmässä, jonka jäsenet ovat yhden Suomen suosituimman ruotsin kielisen podcastin kuuntelijoita ja tämän perusteella olettamuk-sena oli, että vastaajat ovat ruotsinkielisiä. Kyselytutkimus sisälsi väittämiä sekä avoimia kysy-myksiä, jotka oli jaoteltu kolmen komponentin mallin mukaan. Tutkielmassa käytettiin sekä määrällistä että laadullista sisältöanalyysia tulosten tarkastelussa. Tutkimuksessa selvisi, että murre koetaan ylpeydenaiheena sekä merkityksellisenä asiana. Enemmistö vastaajista oli tyytyväisiä siihen, että ovat kasvaneet oman murteensa kanssa. He kokevat myös olevansa itsevarmempia käyttäessään omaa murrettansa. Se koetaan osana identi-teettiä sekä äidinkielenä, mutta tunteiden ilmaisemisen ei koeta olevan helpompaa omalla mur-teella. Enemmistön mielestä murre on luonnollisempi kommunikaatiokieli kuin standardiruotsi. Tutkimuksessa nousi esille kolme tilannetta, jotka useammalla vastaajalla oli johtanut asen-teenmuutokseen omaa murretta kohtaan. Tilanteet olivat muutto uuteen kielelliseen ympäris-töön, ikääntyminen sekä ajan kanssa opittu arvostus murretta kohtaan. Oma asenne murretta kohtaan ei ole täysin stabiili koko elämän ajan, vaan se voi muuttua. Murre voi myös aiheuttaa assosiaatioita ikävimpiin aikoihin tai paikkoihin, joka puolestaan osalla vastaajista aiheuttivat negatiivia asenteita murretta kohtaan. Tutkimustiedon perusteella murretta käytetään enemmän kuin standardiruotsia. Kielenkäyttö on kuitenkin kontekstisidonnaista. Standardiruotsia käytetään töissä ja tuntemattomien kanssa, kun taas murretta käytetään lapsuuden ystävien, sukulaisten ja perheen kanssa. Sama pätee sosiaali-seen mediaan. Mitä henkilökohtaisempi alusta on kyseessä, sitä enemmän murretta käytetään.