Browsing by Author "Saari, Katja"

Monet selvitykset ovat osoittaneet, että venäjän kielen taitoa arvostetaan Suomessa ja että sillä on suuri kysyntä työelämässä, mutta tästä huolimatta venäjän opiskelu on edelleenkin huomattavan vähäistä. Tutkimukseni tarkoituksena oli tutkia oppilaiden asenteita ja orientoitumista venäjän kielen opiskeluun ja selvittää syitä venäjän kielen opiskelun vähäiseen kiinnostavuuteen. Kahden oppilasryhmän välisen vertailun avulla pyrin selvittämään, miten instrumentaalinen ja integratiivinen orientaatio kielenopiskeluun vaikuttaa B3-kielen valintaan. Tutkimuksessa kartoitettiin asenteita, mielikuvia ja stereotypioita Venäjää ja venäläisiä kohtaan sekä selvitettiin, onko olemassa oppilasryhmien välisiä, kielenvalintaa selittäviä eroavaisuuksia. Tuloksia tarkasteltiin lisäksi sukupuolierojen näkökulmasta. Tutkimusmenetelmänä käytin kvantitatiivista kyselytutkimusta, jonka toteutin verkkokyselynä Digium-tiedonkeruuohjelmaa käyttäen. Tutkimukseen osallistui yhteensä 124 henkilöä seitsemästä eri lukiosta eri puolilta Suomea. Vastaajat muodostavat kaksi oppilasryhmää: B3-venäjää opiskelevat (n=72) ja B3-saksaa, ranskaa tai espanjaa opiskelevat (n=52). Venäjän kielen opiskelijoiden mielikuvat olivat verrokkiryhmää positiivisemmat lähes kaikilla osa-alueilla. Asenteita kuvaavat tutkimustulokset osoittavat venäjän opiskelijoiden positiivisempaa suhtautumista mm. venäjän kieltä ja kulttuuria, venäläistä yhteiskuntaa sekä venäläisiä kohtaan. Venäjän kielen opiskelun vähyyttä on usein selitetty raskailla vaiheilla Suomen ja Venäjän välisessä historiassa. Tutkimustulosten mukaan historian tapahtumilla ei ole tutkittavan sukupolven oppilaille enää suurta merkitystä. Negatiivisella suhtautumisella kohdemaata, -kieltä ja sitä ympäröivää kulttuuria kohtaan voi olla vaikutusta kielen kiinnostavuuteen ja kielen valintaan. Suomen asenneilmasto koettiin kummassakin oppilasryhmässä Venäjä-vastaiseksi, ja verrokkiryhmän oppilaat kokivat yleisen asenneilmapiirin olevan venäjän opiskelijoiden arviota negatiivisemman. Yleisillä asenteilla venäjän kieltä kohtaan voi nähdä olevan vaikutusta kielen valintaan. Tutkimustulokset osoittavat verrokkiryhmän selvästi negatiivisempaa suhtautumista venäjän kielen opiskelua kohtaan: yli puolet verrokkiryhmän vastaajista ei ole kiinnostunut venäjän kielen opiskelusta, yli kolmannes ei uskoisi tarvitsevansa sitä tulevaisuudessa ja 40,4% vastaajista pitää venäjän kieltä vaikeana. Kummankin tutkimusryhmän opiskelijoilla kielen valintaan liittyvät syyt olivat ensisijaisesti instrumentaaliseen orientaatioon liittyviä eli kielen valintaan on vaikuttanut kielen osaamisesta saatava hyöty tulevaisuudessa. Oppilasryhmien välillä on kuitenkin nähtävissä eroavaisuuksia niin orientaatioiden painotuksissa kuin yksittäisissä kielen valintaan johtaneissa syissä. Tulosten mukaan venäjän kieltä ohjautuvat opiskelemaan opiskelijat, joilla on positiivisemmat mielikuvat Venäjästä ja jotka pitävät erityisen tärkeänä venäjän kielen taidon tuomaa hyötyä tulevaisuudessa. Tytöt ja pojat pitävät eri asioita merkityksellisinä kielenvalintatilanteessa. Kielen valintaan liittyvät seikat ovat tutkimustulosten mukaan eri sukupuolilla kielikohtaista. Venäjän kielen opiskelijoiden keskuudessa tytöillä painotus instrumentaaliseen orientaatioon oli poikia voimakkaampaa. Verrokkiryhmän pojat arvioivat instrumentaalista orientaatiota kuvaavien syiden olleen heille merkityksellisemmät, kun taas verrokkiryhmän tyttöjen vastaukset jakautuivat tasaisemmin integratiivista ja instrumentaalista orientaatiota kuvaavien syiden välille. Verrokkiryhmän tytöillä negatiiviset mielikuvat Venäjästä ja venäläisistä vaikuttavat vähentävästi kiinnostukseen opiskella venäjän kieltä, pojilla vastaavanlaista vaikutusta ei ollut. Verrokkiryhmän pojilla, jotka olivat valinneet kielen instrumentaalisen orientaation perusteella, mielikuvat Venäjästä ja venäläisistä olivat negatiivisemmat kuin integratiivisesti orientoituneilla. Jotta saataisiin tarkkaa tietoa kielivalintaan liittyvistä syistä, olisi tärkeää keskittää tutkimukset mm. alueellisesti tarkasteltaviksi, sukupuolten välistä tarkastelua unohtamatta. Mielikuvien muutosta sekä sen vaikutusta kielenvalintaan olisi tärkeää selvittää seurantatutkimuksen avulla.