Browsing by Author "Sainio, Saana"

Tutkielmassa tarkastellaan, mihin arvottavien adjektiivien kieltoa käytetään verkkokeskustelussa. Analyysin keskiössä on kysymys siitä, mikä on kiellon rooli kyseisessä käytössä ja vaikuttaako adjektiivin saama arvolataus kieltoilmauksen valintaan. Kiellon kannalta keskeisiä käsitteitä ovat kontradiktio ja kaksoisvalotus. Kontradiktio on vastakohtaisuuden muoto, jossa vastakohdat eivät voi olla samanaikaisesti molemmat totta tai epätotta (esim. ei hyvä >< hyvä). Kaksoisvalotus viittaa siihen, että lausekielto nostaa käsittelyyn kiellon kuvaaman asiantilan lisäksi myös proposition kuvaaman kielletyn asiantilan. Tarkastelussa on neljä positiivisesti arvottavaa adjektiivia (hyvä, järkevä, viisas, tärkeä) ja neljä negatiivisesti arvottavaa adjektiivia (huono, paha, turha, tyhmä). Aineistoa varten on kerätty KORP-palvelun Suomi24-korpuksesta 100 esiintymää kutakin adjektiivia kohden. Adjektiivit esiintyvät joko verbittömissä rakenteissa tai olla-verbin yhteydessä. Analyysissä pohditaan, miten valitun ilmauksen merkitys muuttuisi, jos adjektiivin kielto korvattaisiin myöntömuodolla ja adjektiivin vastakohdalla. Analyysissa tarkastellaan reagoivia ja moniäänisiä kieltoja, vastakohtien välisellä skaalalla tiettyyn kohtaan viittaavia kieltoja sekä ns. polaarisia kieltoja, joilla asteittainen ominaisuus kuvataan kaksijakoisena (ei hyvä >< hyvä). Adjektiivin negatiivisella arvolatauksella vaikuttaisi olevan jonkinlainen yhteys siihen, kuinka usein se esiintyy kiistävässä funktiossa: Aineistossa kolmasosa turha-adjektiivin kielloista reagoi keskustelussa aiemmin esitettyyn väitteeseen, ja adjektiiville tyhmä melko tyypillistä on moniääninen käyttö, jossa kieltolauseella tuodaan diskurssiin uusi väite ja samalla kiistetään se. Vastaavasti positiivisten adjektiivien viisas ja järkevä kiellot esiintyvät jokseenkin usein merkityksessä ’tyhmä’. Tällaisia kiertoilmauksia voidaan selittää vihjailevalla kohteliaisuusstrategialla. Kiertoilmausten lisäksi skalaarisesti tulkittavat adjektiivin kiellot esiintyvät aineistossa mm. vertailua ilmaisevissa rakenteissa, neutraaliin ominaisuuteen viittaavissa yhteyksissä ja esimerkiksi jonkin asiantilan epätodennäköisyyttä kuvaavassa ei niin A että -rakenteessa. Polaaristen kieltojen yhteydessä käsitellään verbittömiä kieltoja ei huono, ei paha ja ei hyvä, joilla voidaan kuvata jotain intensiteetiltään ja laadultaan rajaamatonta positiivista tai negatiivista tunnereaktiota.