Browsing by Author "Saksanen, Tanja"

Humanistinen tiedekunta Kulttuuriperinnön maisteriohjelma Arkeologia Tanja Saksanen Linnun siivin – Suomen myöhäisrautakautiset linturiipukset: esinetutkimuksesta mielen arkeologiaan Pro gradu -tutkielma 10.11.2020 125 Tutkin pro gradu – työssäni Suomen myöhäisrautakautisia linturiipuksia. Suomessa myöhäisellä rautakaudella tarkoitetaan viikinki- (800–1050 jaa.) ja ristiretkiaikaa (1050–1150/1300).Linturiipukset ilmestyvät ja katoavat arkeologisessa aineistossa tuona aikana. Linturiipukset ovat linnunmuotoisia- ja lintuaiheisia riipuksia ja ketjunkantajia, jotka riippuvat ketjussa tai ketjulaitteessa osana naisten pukua rinnalla tai vyöllä. Tutkielmani tavoitteena on selvittää, kuinka monta linturiipusta Suomesta on löytynyt, ja miten linturiipukset sijoittuvat ajallisesti ja maantieteellisesti kaivauskertomusten löytökontekstien ja aihepiiristä kirjoitetun tutkimuskirjallisuuden pohjalta. Linturiipuksia ei ole tutkittu Suomessa vielä järjestelmällisesti, joten luokittelen tutkielmassa riipukset pääryhmiin ja tyyppeihin aiempia typologioita hyödyntäen. Tutkimusaineistona olen käyttänyt Museoviraston arkeologisten kokoelmien linturiipuslöytöjä. Lisäksi olen käyttänyt kirjallisuuslähteitä Suomesta, Venäjältä ja Baltiasta. Tutkielmassa kerron yksityiskohtaisesti millaisia linturiipukset ovat muodoltaan ja koristelultaan sekä mitattavilta ominaisuuksiltaan. Linturiipusten luokittelun ja esinetutkimuksen lisäksi tutkin riipuksia kognitiivisen arkeologian keinoin. Kognitiivinen arkeologia tarkastelee symbolien käyttöä ja merkitystä muinaisten ihmisten käyttäytymisessä. Lintuaihe on ollut tärkeä ihmisille suomalais-ugrilaisella alueella ja kognitiivisen arkeologian avulla selvitän tutkielmassa millaisia uskomuksellisia ja mytologisia merkityksiä linturiipusten taustalla mahdollisesti on. Tutkimusaineistossani on 66 linturiipusta, joista 48 on muodoltaan litteää linturiipusta ja 28 plastista, eli kolmiulotteista riipusta. Tutkielmassa olen selvittänyt linturiipusten löytöpaikat maakunnittain ja millaista löytökonteksteista riipukset ovat löytyneet. Linturiipuksia on löytynyt 17 polttokalmistoista, 1 ruumishaudoista ja loput kätkö- ja irtolöytöinä. Metallinetsinnän tuloksena linturiipuksia on löytynyt viime vuosina runsaasti Kanta-Hämeessä aktiivisen etsinnän tuloksena. Tutkimuksen tuloksena linturiipukset ajoittuvat karkeasti 900-luvun lopulle ja 1000–1200-luvuille. Ruumishautauksista löytyneet rahat ovat tärkeitä esineitä arkeologeille tarkan ajoittamisen suhteen. Maantieteellisesti litteät linturiipukset, riippuen linturiipustyypistä, sijoittuvat pääasiallisesti Satakuntaan, Varsinais-Suomeen ja eritoten Hämeeseen. Plastisten linturiipusten suurimpia levintäkeskittymiä ovat Pirkanmaa ja Luovutettu Karjala. Sekä litteillä että plastisilla linturiipuksilla on yhteyksiä Venäjälle, josta esineitä on kulkeutunut Suomeen kauppa- tai lahjatavaroina. Tutkimukseni mukaan linturiipuksia on myös todennäköisimmin valmistettu Suomessa. Tutkimassani aineistossa on nähtävissä muutos hautaustavoissa polttokalmistoista ruumiskalmistoihin. Tämä on tuonut muutoksia hautaustapoihin ja käsityksiin kuolemasta. Monet linturiipuksista muistuttavat vesilintua. Vesilinnut ovat suomalais-ugrilaisten kansojen merkitysmaailmaa luomismytologioiden kautta.