Browsing by Author "Salmela, Paula"

Tutkielmassa tarkastellaan vaaliuutistekstien rakennetta, ja sen tavoitteena on tunnistaa keinoja, joiden avulla tekstistä syntyy koherentti kokonaisuus. Tutkielma käsittelee myös sitä, miten koherenssin tekstin tekijät vaikuttavat lukijan tekemään tulkintaan. Lisäksi eritellään kielellisiä keinoja, joiden avulla viestin lähettäjä välittää omaa asennoitumistaan käsiteltyyn asiaan. Tutkimuksessa hyödynnetään retorisen rakenteen teoriaa, jonka mukaisesti vaaliuutisten rakennetta on analysoitu lause lauseelta. Analyysi kattaa kuusi vaaliuutista, joista jokainen on analysoitu lause kerrallaan edeten kohti tekstin kokonaisrakenteen tulkintaa. Lauseiden, virkkeiden ja myös tekstin osien väliltä on tunnistettu erilaisia keskinäisiä vaikutussuhteita, jotka muodostavat koherentin lukukokemuksen ja jotka ohjaavat lukijaa tekemissään tulkinnoissa. Retorisen rakenteen teoria jaottelee tekstin osien väliset suhteet sisältö- ja esitystapasuhteiksi sekä moniytimisiksi suhteiksi. Tutkielma esittelee vaaliuutisteksteissä esiintyvät keskeisimmät sidostyypit ja tarkastelee niiden vaikutusta tekstin tulkintaan. Koherenssia rakentavia koheesion keinoja tarkastellaan tutkimuksessa tekstin osien muodostamien sidosten kautta. Tarkastelun kohteena on se, miten erilaiset koheesion keinot (toisto, semanttiset merkityssuhteet, pro-sanat, konjunktiot ja konnektiivit) synnyttävät erilaisia retorisia sidoksia yhdistämiensä tekstin osien välille. Tutkielma esittelee lekseemejä sekä kieliopillisia keinoja, jotka useimmiten esiintyvät tietynlaisten sidosten yhteydessä. Sidosten luokittelu retoristen rakenteen teorian keinoin ei ole aina yksiselitteistä, joten analyysia on syvennetty tarvittaessa liittyvyysmallin avulla. Analyysin asennoitumiseen kohdistuvassa tarkastelussa hyödynnetään evaluoinnin viitekehystä, asennoitumisen lähestymistapaa sekä suhtautumisen teoriaa. Näiden avulla tarkastellaan kielellisiä ja kieliopillisia keinoja, jotka vaikuttavat lukijan tekstistä tekemään tulkintaan. Toisinaan asennoitumista välittävät keinot ovat eksplisiittisiä ja viestin välittäjä selvästi osoittaa pyrkivänsä vaikuttamaan lukijaan. Joskus keinot ovat implisiittisempiä ja niiden vaikutus tulkintaan saattaa jäädä vastaanottajalta huomaamatta. Uutistekstin tavoitteena on olla neutraalia, joten tutkielma nostaa esiin koko joukon kielellisiä keinoja, jotka haastavat neutraaliutta. Tällaisia voivat olla vaikkapa tekstin osia yhdistävät konnektiivit tai arvolatauksen sisältäviä hyvä-huono–akselilla asioita jaottelevia adjektiiveja.