Browsing by Author "Salmi, Hanna-Kaisa"

Tämän tutkielman tavoitteena on tarkastella vapaaehtoistyötä Ecuadorissa yhden järjestön ja sen vapaaehtoistyöntekijöiden ja yhteistyöprojektien kautta. Kiinnostuksen kohteina ovat vapaaehtoistyöhön osallistumisen syyt ja työn vaikutukset niin hyötyineen kuin haasteineenkin. Haasteisiin liittyvät myös vapaaehtoistyön kehittämisen näkökulmat, jotka perustuvat vapaaehtoisten ja projektihaastateltavien esittämiin ehdotuksiin. Tutkimuskysymysteni tarkasteluun olen valinnut kansainvälisyyskasvatuksen näkökulman, johon liitän myös Marcel Maussin ajatuksia vaihtosuhdejärjestelmästä. Tutkimusaineisto kerättiin kesällä 2011 vapaaehtoisilta (N=29) lomakkein ja projektihenkilökunnalta (N=7) strukturoiduin haastatteluin sisältäen asteikollisia ja avoimia kysymyksiä. Tulokset analysoitiin määrällisesti asteikollisten kysymysten osalta ja laadullisesti sisältöanalyysillä avointen kysymysten osalta. Tutkielmassa havaittiin, että vapaaehtoistyöhön osallistumisen motiivit kytkeytyvät vahvasti myös siitä saataviin hyötyihin. Tutkimani sosiaaliset hankkeet vastaanottavat kansainvälisiä vapaaehtoisia pääosin lisäavuksi ja kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen takia. Lisäksi projektit saavat uusia ideoita ja kokemuksia sekä tietotaitoa esimerkiksi jonkin erityisaineen opetukseen (musiikki, ATK). Vapaaehtoisten osallistumisen motiiveissa ja työstä saatavissa hyödyissä korostuvat halu saada uusia kokemuksia, kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen ymmärtäminen, ulkomailla asuminen, oppiminen, sosiaaliset verkostot, auttaminen ja kielitaidon kehittyminen. Näin kansainvälisen vapaaehtoisuuden keskiössä ovat verkostojen lisääntyminen ja oppiminen, joita Bourdieu kutsui sosiaalisen ja kulttuurisen pääoman käsitteillä. Maussin vastavuoroisuuden ja vaihtosuhteen näkökulmasta jokainen vapaaehtoistyön osapuoli saa jotakin osallistuessaan vapaaehtoistyöhön. Puhdasta altruistista antamista ja auttamista ei ole, vaan kansainväliseen vapaaehtoistyöhön ajaa halu saavuttaa jotakin myös itselle. Jos haluttua ei saavuteta, se voi johtaa pettymyksiin, joista osa vapaaehtoistyön ongelmista kertoo. Vapaaehtoisten mainitsemissa ongelmissa korostuvat piirteet, jotka keskittyvät kulttuuriin, turvallisuuteen, terveyteen, asumisjärjestelyihin, projekteissa esiintyviin ongelmiin, motivaatioon ja vuorovaikutukseen. Kansainvälisyyskasvatuksen valossa tarkasteltuna voidaan sanoa, että kansainvälinen vapaaehtoistyö kytkeytyy siihen, mitä globaalikasvatukselta ensisijaisesti halutaan Maastrichtin julistuksessa: avata silmiä maailman eri todellisuuksille. Vapaaehtoistyö siis luo kulttuurista vuorovaikutusta sosiaalisine verkostoineen ja henkilökohtaista kasvua tiedon lisääntymisen ja taitojen kehittymisen myötä. Tämä puolestaan kannustaa omaan osallistumiseen ja keskinäiseen oppimiseen, ja edelleen sosiaaliseen kestävään kehitykseen – asioihin, jotka kuuluvat keskeisesti kansainvälisyyskasvatukseen.