Browsing by Author "Saloheimo, Maija"

Tutkielma käsittelee englantia lingua francana (ELF), ja kuinka se ilmenee lukion opetusmateriaaleissa. Englanti on kansainvälinen kieli ja sitä puhutaan enemmän toisena ja vieraana kielenä kuin äidinkielenä. Siksi on tärkeää, että oppilaille näytetään englannin rooli kommunikointikielenä eri kieliä äidinkielenään puhuvien välisessä keskustelussa. Englannin globaalia luonnetta lisäksi korostetaan vuoden 2015 lukion opetussuunnitelmassa, joten sen vaikutuksen tulisi näkyä opetusmateriaaleissa. Tutkielman tarkoitus on selvittää, mitä kulttuureja oppilaille esitellään, ja millaista tietoa heille tarjotaan niistä. Lisäksi tutkielma keskittyy tilanteisiin, joissa englantia käytetään lingua francana, kuvailemalla ja vertailemalla niitä. Tutkielmassa käytetään kolmea kirjaa kahdesta englannin oppikirjasarjasta: Sanoma Pro:n julkaisemasta On Track -sarjasta sekä Otavan julkaisemasta Insights-sarjasta. Näin ollen tekstit kuudesta kirjasta toimivat tutkielman materiaalina. Analyysimetodina käytetään sisältöanalyysia, tarkemmin lähilukua ja kategorisointia. Oppikirjoista löytyvät viittaukset eri kulttuureihin kategorisoidaan kahdella tavalla: Kachrun (1985) englannin käytön piirien ja viittausten tyypin mukaan. Piirejä on kolme: sisä-, ulko- ja laajeneva piiri, ja viittaustyyppejä on viisi: henkilö, tuote, paikka, tapa ja perspektiivi. Kategorisoinnin tulokset esitetään kvantitatiivisesti, mutta ELF-tilanteet analysoidaan kvalitatiivisesti Tulosten perusteella voidaan todeta, että molemmat sarjat keskittyvät vahvasti sisäpiirin kulttuureihin ja viittaavat niihin lähinnä henkilöillä ja tuotteilla. On Track- sarjassa viitataan huomattavasti enemmän laajenevan piirin kulttuureihin, kun taas Insights-sarja viittaa enemmän sisäpiiriin. Toisin sanoen, molemmat sarjat korostavat englantia äidinkielenään puhuvia kulttuureja ja viittaavat niihin henkilöillä ja tuotteilla. ELF-tilanteita on molemmissa sarjoissa erittäin vähän ja lähes kaikissa niissä yhtenä osapuolena on natiivipuhuja. Lisäksi lähes kaikki niistä on kirjoitettu epäsuorasti ilman oikeaa dialogia ja standardin englannin normeja seuraten. Näistä tuloksista huomataan, että opetussuunnitelman korostamaa globaali englantia ei oteta täysin huomioon oppikirjoissa. Tästä johtuen opettajille koituu enemmän työtä lisämateriaalin tuottamisessa.