Browsing by Author "Teikari, Tiina Karoliina"

Pro gradu tutkielmani käsittelee pääkaupunkiseudulla asuvia maahanmuuttajia, jotka ovat integroituneet ruotsin kielellä. Tutkimukseni tarkoituksena on selvittää mahdollisia yhdistäviä tekijöitä kielivalintaan liittyen, sekä tutkia ruotsin kielen merkitystä informanttien arkipäivässä: kokevatko maahanmuuttajat pärjäävänsä ruotsin kielellä pääkaupunkiseudulla ja missä yhteyksissä kieltä käytetään. Lisäksi selvitän, aiheuttaako ruotsin kielen valinta kotouttamiskieleksi mahdollisesti vaikeuksia maahanmuuttajille. Lain mukaan maahanmuuttajat saavat Suomessa kotoutumisen yhteydessä opiskella suomea tai ruotsia. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu niihin periaatteisiin, joita Euroopan neuvosto on määrittänyt aikuisen maahanmuuttajan kielelliseen integraatioon liittyen. Lisäksi viitekehys koostuu niistä näkemyksistä, joita eri tutkijat ovat esittäneet kielen merkityksestä integraatioprosessissa. Tarkastelen tutkielmaani myös ajatushautomo Magman tutkimuksen valossa, johon myös vertaan osaa tutkimustuloksistani. Tutkimustulokset perustuvat kyselylomakkeeseen, johon vastasivat sekä kuluvana vuonna (2014 2015) ruotsinkieliseen kotoutumiskoulutukseen osallistuvat maahanmuuttajat, että henkilöt, jotka ovat integroituneet ruotsin kielellä jo aiemmin. Kyselyyn vastasi yhteensä 27 maahanmuuttajaa. Tulokset osoittavat, että ruotsin kielen valitsevat keskimäärin henkilöt, joilla on laaja kielitaito ja jotka kokevat ruotsin kielen helpommin opittavaksi suomen kieleen verrattuna. Ruotsin kieli nähdään myös väylänä omaksua nopeammin se kielellinen taso, jonka suomen kansalaisuus edellyttää. Näin ollen ruotsin kieli koetaan nopeampana väylänä suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumiseen. Lisäksi työelämään liittyvät syyt nousevat keskeiseksi perusteluksi valinnalle: osalla informanteista ruotsi on työkielenä ja osa kokee sen parantavan mahdollisuuksia työelämässä. Informantit käyttävän ruotsia laajalti arkipäivässään, mikä osoittaa että valinta on ollut onnistunut heidän kohdallaan. Suurimmalle osalle kielivalinta on aiheuttanut vaikeuksia muun muassa negatiivisten kommenttien muodossa. Sekä tavallisten suomalaisten, että viranomaisten koetaan suhtautuvan negatiivisesti ruotsinkieliseen integraatioon. Suurin osa informanteista kokee pärjäävänsä ruotsin kielellä pääkaupunkiseudulla, mutta samanaikaisesti nähdään suomen tai englannin kielen osaaminen käytännössä tärkeäksi. Ruotsinkielinen kotoutuminen vaihtoehtona koskettaa hyvin pientä määrää maahanmuuttajia, mutta tutkimustulokset osoittavat samanaikaisesti, että valinta on tämän ryhmän kohdalla ollut onnistunut.