Browsing by Author "Turja-Renko, Sanna-Kaisa"

Tutkielmani aiheena on Iranissa asuneiden hazara-vähemmistöön kuuluvien pakolaisten eri elämänalueille sijoittuvat kokemukset Iranin harjoittamasta pakolaispolitiikasta. Tarkastelun kohteena ovat hazara-pakolaisten kokemusten sisällöt asumisen, koulutuksen, terveydenhuollon sekä työn ja toimeentulon teema-alueilla. Edellisten lisäksi tarkastelun kohteena ovat pakolaisten kokemukset rasismista ja syrjinnästä sekä Syyrian sodan vaikutuksista. Iran on useiden vuosikymmenten ajan ollut globaalisti yksi merkittävimmistä pakolaisia vastaanottaneista valtioista. Suurin osa Iranin pakolaisväestöstä kuuluu Afganistanin hazara-vähemmistöön. UNHCR:n arvion mukaan syksyllä 2022 afganistanilaisia oli Iranissa noin 3,5 miljoonaa, joista pakolaisstatuksella olevia oli 780 000 ja laittomasti maassa olevia 2,1 miljoonaa. Iranin pakolaispolitiikkaa ohjaavat ensisijaisesti Iranin kansalliset lait sekä maan omat pakolaisia koskevat määräykset ja ohjeistukset, joita hallinto noudattaa ja toimeenpanee. Edellisen lisäksi Iran on allekirjoittanut YK:n pakolaissopimuksen tietyin varauksin ja toimii yhteistyössä YK:n pakolaisjärjestön, naapurivaltioidensa sekä kansainvälisten ja kansallisten avustusjärjestöjen kanssa mittavan pakolaiskysymyksen ratkaisemiseksi. Irania on myös arvosteltu poukkoilevan pakolaispolitiikkansa takia ja syytetty pakolaisten kaltoinkohtelusta. Tutkielmassani olen käyttänyt laadullisen tutkimuksen lähestymistapaa ja menetelmiä. Aiheen sensitiivisyyden vuoksi eettisiin periaatteisiin on kiinnitetty erityistä huomiota. Tutkimusaineistoani varten haastattelin seitsemää Suomessa nykyisin asuvaa hazara-kansanryhmään kuuluvaa henkilöä. Henkilökohtaisten tapaamisten lisäksi vastaanotin neljä kirjallisesti toimitettua vastauskoostetta. Tutkielman aineiston muodostavat haastattelut sekä kirjalliset toimitetut vastaukset. Tutkimukseen osallistuneet henkilöt ovat asuneet Iranissa hieman eri aikoina. Osa vastaajista on syntynyt Afganistanissa ja osa Iranissa. Iranissa pakolaisena eletty aika vaihteli muutamasta vuodesta muutamaan kymmeneen vuoteen. Tutkimusaineistoni osoittaa oleskelustatuksen olleen merkittävin kohderyhmäni kokemuksia määrittävä tekijä lukuun ottamatta rasismin aihepiiriä. Asumisen teema-alueella oleskelulupa loi pakolaiselle lailliset puitteet vuokrasopimuksen solmimiseksi ja siten ainakin teoriassa vähensi hyväksikäytön riskiä. Työn ja toimeentulon teema-alueella keskeisin merkitys liittyi työlupaan. Koulutuksen teema-alueella mahdollisuus viralliseen perusopetukseen oli ainoastaan rekisteröidyillä pakolaisilla. Terveydenhuollossa eriarvoisuus näkyi lähinnä maksullisissa sairausvakuutuksissa, joita oli tarjolla ainoastaan laillisesti maassa oleville. Syyrian sotaan liittyvissä kysymyksissä sotaan lähtemisen todennäköisyys oli suurempi laittomasti maassa olevien osalta. Rasismi nähtiin yleisenä ja vakavana hazara-väestönosaan kohdistuvana ongelmana, jossa henkilön oleskelustatuksella ei ollut merkitystä. Myös rakenteellinen syrjintä kosketti kaikkia pakolaisia ja ilmeni kaikilla tutkielman teema-alueilla. Kaksi muuta tekijää ovat perheen pääasiallisen elättäjän tai elättäjien tietotaito-pääoma ja perheen vanha varallisuus. Tietotaito-pääomalla tarkoitetaan Afganistanissa hankittua koulutusta tai erityisosaamista ja vanhalla varallisuudella varallisuutta, joka oli peräisin ajalta Afganistanissa. Tutkimustulosten yleistettävyyden näkökulmasta oleskelustatus nousee esiin vakuuttavana ja merkittävänä tekijänä. Sen sijaan kahta muuta tekijää, tietotaito-pääomaa ja vanhaa varallisuutta, ei käytettävissä olevan aineiston koon takia voi suoraan pitää yleistettävinä tekijöinä. Yksittäisinä havaintoina ne on kuitenkin syytä mainita, esimerkiksi pohdittaessa mahdollista jatkotutkimusta.