Browsing by Author "Tyynelä, Venla"

Suomalaisten nuorten lukutaidon heikentyminen on herättänyt huolta lähiaikoina niin kouluissa kuin mediassakin. Varsinkin nuorten poikien lukutaidosta on oltu jo pidemmän aikaa huolissaan. Viimeisimmät PISA-tulokset ovatkin osoittaneet, että suomalaisten poikien ja tyttöjen lukutaidoissa on suuri ero. Myös heikkojen lukijoiden määrä on tulosten perusteella kasvanut huomattavasti. Tässä tutkielmassa tarkastellaan yläkoulun opettajien näkemyksiä siitä, millaisia haasteita yläkoululaisten kirjallisuuden lukemiseen liittyy. Haasteita tarkastellaan sekä oppilaiden lukuprosessista suoriutumiseen että opettajien kirjallisuuden hyödyntämiseen liittyvien kokemusten perusteella. Opettajien näkemykset perustuvat Lukuklaani-tutkimushankkeen vuonna 2019 kerätyn alkukartoituskyselyn vastauksiin. Tutkielman tavoitteena on vastata kysymyksiin: 1) Mitä haasteita yläkoululaisten lukemiseen liittyy? 2) Mitä haasteita yläkoululaisten luettamiseen liittyy? ja 3) Millaisilla teoilla voitaisiin lisätä kirjallisuuden osuutta opetuksessa? Tutkielman aineistona käytetyt Lukuklaani-tutkimushankkeen alkukartoituskyselyt on lähetetty hankkeen alussa kaikille suomalaisille yläkouluille, tarkoituksena selvittää yläkoulujen kirjallisuuskasvatuksen tilannetta, lukumateriaalien käyttöä ja opetuskäytäntöjä. Alkukartoituskyselyt on lähetetty kahdelle eri ryhmälle: äidinkielen opettajille sekä muiden aineiden opettajille. Kyselyihin oli mahdollista vastata joko suomeksi tai ruotsiksi, mutta tutkielmassa on keskitytty suomenkielisiin vastauksiin. Koska Lukuklaani pyrkii erityisesti tukemaan lasten ja nuorten lukuharrastusta sekä kirjallisuuskasvatusta kouluissa kannustamalla pitkien tekstien sekä kokonaisten teosten lukemiseen, keskitytään tutkielmassa nimenomaan kirjallisuuden ja pidempien tekstien lukemiseen ja luettamiseen. Aineiston perusteella yleisimpiä lukemiseen liittyviä haasteita ovat yläkoululaisten heikko lukutaito, heikko lukemiseen sitoutuminen, muun vapaa-ajan tekemisen priorisointi lukemisen edelle, epäonnistuneet kirjavalinnat ja sosioekonomisen taustan tai elämäntilanteen vaikutus lukemiseen. Kirjallisuuden luettamiseen liittyviä haasteita taas ovat aineiston perusteella opettajan asenne kirjallisuutta tai luettamista kohtaan, ajanpuute, kirjojen heikko saatavuus ja sähköisten materiaalien priorisointi. Tutkielman loppuun on kerätty muiden aineiden opettajien hyväksi kokemia käytäntöjä kirjallisuuden hyödyntämiseen opetuksessa. Selvää on, että nuorten heikentyneen lukutaidon taustalla on laaja kirjo syitä. Asenteella ja motivaatiolla on iso vaikutus sekä nuorten lukuharrastukseen että siihen kuinka paljon lukuharrastusta kotona tuetaan. Opettajilla on tärkeä tehtävä toimia lukemiseen kannustajina, jos nuoren kotoa ei syystä tai toisesta kannustusta tule. Tärkeintä olisi, että positiivisia kokemuksia syntyisi ja lukemisen merkitys ymmärrettäisiin, jolloin motivaatio sitä kohtaan nousisi. Pienilläkin teoilla pystytään tekemään paljon, kunhan kaikki ymmärtävät tekojen merkityksen. Aineiston perusteella moni nuori kokee lukemisen negatiivisena, ahdistavana asiana, ja siihen tulisi saada muutos, ennen kuin on ajankohtaista miettiä keinoja lukutaidon tason nostamiseen.